Hae tästä blogista

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Pääsiäinen - påskepuder

Siis
-         torstaina reilun parin tunnin metsäsuksihiihtolenkki. H
-         perjantaina Noitatunturin topin kautta neljä laskua Pikkukurussa ja yksi kakkoselta Isokuruun, noin 6 tuntia. H, Niki

Niki ja H Noitatunturissa.
-         lauantaina kolme laskua Pikkukurussa ja yksi kakkoselta Isokuruun, noin 5 tuntia. H, Sakke, Salla, Maku, Jusu

Kuva: Salla Sipari
-         sunnuntaina aamusta kuusi laskua puikkaa hissillä. Noitatunturin topin kautta Peurakurun ympäri valvontatuvalle, josta Pikkukuruun ja siitä kakkosen yli Isokuruun, noin 5 tuntia. H, Jusu.
-         maanantaina 9.30 – 14.00 telemarkkia hissillä.

Voisin sanoa että oli työntäyteinen pääsiäinen. Eipä silti, mukavaa se oli. Sää oli todella kaunis. Aurinko paistoi ja keli oli lauantaita lukuun ottamatta poikkeuksellisen tyyni. 

Sunnuntai oli siisti. Haaveilin salaa tekeväni pääsiäisenä tuollaisen reissun ja haave toteutui just hyvin. Laskua koko keikalla ei tullut kuin kakkoselta alas kuruun mutta tasamaan skinnausta sellainen 12 kilometriä. Että mä diggasin. Noitatunturin eteläseinällä vuottui yhden seurueen hiihto- tai skinnausjäljet. Pari jänistä ja yksi poro. Muuten ihan autioita.

Peurakurun tutkimus- ja valvontatupa.

Peuraharjun tutkimus- ja valvontatupa Peurakurun eteläpäässä on nimensä mukaisesti rakennettu tutkimustoimintaa varten vuonna 1988. Tupaa ei oikeastaan edes ole merkitty karttoihin. Jos suurentaa esimerkiksi kansalaisen karttapaikan karttaa tuolta alueelta mittakaavaan 1 : 8 000, tuvan symbolin kyllä huomaa mutta sen nimeä ei kartassa mainita. Googlekaan ei löytänyt kuin yhden artikkelin jossa tupa mainittiin. Pyhä-Luoston kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan tupa pidetään edelleen tutkimuskäytössä, vaikka se hankalan saavutettavuutensa vuoksi onkin vajaakäytöllä. Sijaintinsa vuoksi sitä ei myöskään ole, käyttösuunitelman mukaan, tarkoituksenmukaista ottaa matkailukäyttöön. Niin mukavaa kuin sen vuokraaminen muutaman päivän laskureissun tukikohdaksi olisikin. Näin talvella tuvan huomaa jos menee Peurakurun eteläpäähän, tuvan katto loistaa lumivalkoisena suorakaiteena metsän keskellä. Kesällä sitä on vaikeampi havaita. Tallustelin viime syksynä samoilla sensseillä ja katselin mökin suuntaan mutta en sitä tuolloin havainnut.

Tavallisella öö-luokan puhelinkameralla ei kaksisia kuvia oteta mutta saa noista vähän jotain tolkkua kohteista. Rouvan kamerassa ois parempia kuveja ku ne jaksais sieltä kaivaa.

Noitatunturin takana Ukonhattu ja sen takana, jo kuvan ulkopuolella Kultakero.
H ja Jusu Pikkukurussa.

H virittelee skinejä suksiin Pikkukurussa.

Peurakurun karua maisemaa.


Korppikotkan jäljet lumessa.

Perussettiä.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti