Hae tästä blogista

tiistai 18. lokakuuta 2011

Mitä ihmettä! Saanako treffeillä tämän komistuksen kanssa?

Ai jumalauta minua sieppaa tämä nyt niin muodikas clikc-and-tell journalismi (eikö muuten ole aika hieno nimi)! Olen käyttänyt siitä myös nimitystä katso kuvat -journalismi. Jokainen tietää mistä on kysymys; kaupallisten medioiden mainostajilta saamat rahat riippuvat siitä, kuinka paljon jotain nettisivuja avataan, tai jotenki näin.

Sehän on johtanut aivan yybersurkeisiin otsikoihin, luulin aiemmin että otsikon tavoite on olla jotenkin informatiivinen ja kertoa siitä jutusta jo jotakin. Paljonko tuo Iltalehden etusivulta napattu otsikko kertoo? Varmaan joku Saana on ollut treffeillä jonku tyypin kanssa. Sitten joku puupää avaa sen uutisen nähdäkseen kenen komistuksen kanssa se meidän Saanan nyt on sitten ollut siellä treffeillä. Pistää kyllä vihaksi tuollainen. Aivan eri juttu on se, mitä vitun väliä vaikka se neiti (niin, tiedän kyllä kuka tämä Saana on ;)) ois ollut kenen kanssa treffeillä. Pitääkö sekin tietää. Ehkä tällä on jotain tekemistä sen kanssa että elämme informaatioyhteiskunnassa.

On se tietysti informaatiota tuokin, tiedä häntä sen tarpeellisuudesta.

Iltalehti kunnostautui myös eilen. Lehden kannessa ja lööpissä ja netissä oli otsikko jotenkin näin; hittielokuva irvailee Perusuomalaisille - jytkypökäle! Häh? Kävin lauantaina katsomassa tämän tuoreen Johnny English - elokuvan ja muistelen että elokuvan käännöksessä puhuttiin "jytkypökäleestä". Epäilen että Rowan Atkinson ei käyttänyt itse elokuvassa sanaa jytkypökäle. Mitenkä tuo mahtaisi englanniksi taipua. En ala tarkastamaan Iltalehden sivuilta tai jostain netti-tv:stä sanotaanko elokuvassa todella jytkypökäle englantilaisittain. Kopiovastaavaa siteeraten:"Mä epäilen kyllä hyvin vahvasti!"

Joku käy tietysti katsomassa tuonkin.

maanantai 17. lokakuuta 2011

Kuuleeko maa, kuuntelen?

Bloggaus. Olen jonkin aikaa miettinyt että pitäiskö tämän kaltaista kokeilla. Kokeillaan. Jotainhan sitä aina puuhaa, josta voi kertoa. Nyt kun käydään lokakuuta niin tällä hetkellä ehkä vähemmän mutta jahka talvi tulee, niin ainakin 75 (tavoite) mäkipäivää. Kyllä niiden aikana jotain kertomisen arvoista tapahtuu.

Uutta gearia ei ensi kaudelle kauheasti tarvitse hankkia, mitä nyt yhdet keihäät ajattelin. Niistä sitten kun ne on hankittu ja laskettu. Vähän minua joku kypäräkameratsydeemikin kiinnostaisi. Pukkelin päkytystä vois kuvata. Ehkä jotain Pyhä-randoja. Ja sit varmaan Tamokkia maaliskuussa. Se oli niin hyvä skene viime keväänä että pakko ottaa uusiksi. Ajattelin pistää jokaisesta palkasta yhden tai jopa kahden noston verran rahaa sivuun ettei mene ihan sivusta katsomiseksi se reissu. Vähän on poikain kanssa muutamista muistakin kuvioista ollut puhetta mutta niistä sitten ku ne varmistuvat (homma on isollaan).

Siitä se alkaa kehittymään. Palataan asiaan tuonnempana.