Huolestuttaa

Nämä lumet sulaa eikä tässä ole ehtinyt vielä edes aloittaa. Jotenkin minulla on tunne että kaks viikkoa Gravessa ja muut hiihdot ei riitä (yllätys?). Niin omituiselta kuin se kuulostaakin, minun kausi ei ole täydellinen ennen kuin olen laskenut ison päivän (tai useamman) PYHÄLLÄ! Määrää. Minähän en panosta laskussa niinkään laatuun vaan määrään. Iso päivä Pyhällä ei siis tarkoita Suomi-oosomia siinä merkityksessä kuin muille. Minulle se on piitkä päivä mäessä. Paljon laskua ja hyviä käännöksiä Eikö ole omituista?

Edellisellä kaudella tuntui että ei ole ehtinyt kunnolla mäkeen ennenkuin maaliskuun kaksi viimeistä päivää Pyhällä. Ne on dokumentoitu tässä blogissa aiemmin. Yht'äkkiä niiden kahden päivän jälkeen oli olo että onpas tässä taas ehtinyt olla mäessä ja on ollut hyvä kausi.

Nyt en ole ollut viikkokausiin kunnolla mäessä. Milloin lienee maaliskuun alussa. Sen jälkeen olen kuitenkin hiihtolomaillut kolme viikkoa, kaksi Ranskassa ja viime viikon Norjassa. Siellä ei kelien vuoksi päässyt oikeasti mäkeen kuin yhtenä päivänä mutta se olikin hyvä päivä.

Joku on joskus ihmetellyt, miksi en vietä kausia vuorilla vaan sen sijaan sahaan Polaria koko talven. Tietysti perimmäinen syy on niin tylsä kuin tavallinen työ tavallisessa virastossa. Pyhä tuntuu kuitenkin kodilta ja siellä vietetyt päivät piirtyvät mieleen terävämmin ja kirkkaammilla väreillä kuin muut.

Suomalaiset hiihtokeskukset alkavat sulkea hissejään vapun jälkeen. Jos kelejä riittää, täytyy yrittää vielä käydä Norjassa ja toivoa parempaa sääikkunaa. Että ehtisi tällekin talvelle jotakin tekemään. Pyhä taitaa olla jo pitkälti taputeltu.

Mitähän

Viimeksi julkaistu 9.2.2013. Siitä on vierähtänyt jo kohta kolme kuukautta. Aivan hiljaa en siinä välissäkään ole ollut. En vain ole muistanut kirjoittaa.

Palaan asiaan tuonnempana. Ehkä tänään tai huomenna. Ei vieläkään kuvia. Lisää tekstiä vain.