13.5. Isskardbreen. Trollvastindin S facen kuru oli poikki => 6 Total 90
10.5. Imagaisi NW 8h autolta autolle. Sinkkiseikkailu
5.5. Sekuntti selällään couloir takapihalla (Vuonotalon asukkaat)
4.5. Sörfjelltinden Bowlin alaosaan (Tmu & al.)
3.5. Sjufellet Tamok (Tmu & al.)
1.5.
30.4. => 10
24.4. Pikkukuru
23.4.
17.4.
16.4.
10.4.
8.4.
7.4.
3.4.
2.4.
26.3. => 13
24.3.
20.3.
19.3.
13.3.
12.3. Noitatunturi
11.3.
6.3.
5.3.
4.3. Kakkonen
3.3. Noitatunturi
2.3.
1.3.
29.2. => 20
28.2.
21.2.
20.2.
19.2.
18.2.
17.2. Pikkukuru
16.2.
15.2.
14.2. Pikkukuru
13.2.
12.2. Dumppipäivä
11.2.
10.2.
7.2. Pikkukuru
6.2.
5.2.
4.2.
3.2.
1.2.
31.1. Pikkukuru => 16
30.1.
29.1.
26.1.
25.1.
24.1. Pikkukuru
23.1.
18.1.
16.1.
15.1.
9.1.
8.1.
4.1.
3.1.
2.1.
1.1.
31.12. => 21
30.12.
27.12.
25.12.
24.12
23.12
22.12
21.12
20.12
19.12
15.12.
14.12.
13.12.
12.12.
11.12.
10.12.
9.12.
6.12.
3.12.
2.12.
1.12.
30.11. => 4
29.11.
22.11.
14.11.
tiistai 22. joulukuuta 2015
maanantai 14. syyskuuta 2015
Syyskuu
1.9. Tunturikävely. Annukan kanssa hissukseen joku 1h.
2.9. -
3.9. Maastojuoksu. Isokurun lenkki Otsalampulla illalla. 1h36min, 13,5km.
4.9. -
5.9. -
6.9. -
7.9. Tunturikävely. Noitatunturin lenkki perusreittiä. 2h40min.
8.9. -
9.9. Tunturikävely. Noitatunturin lenkki varioiden, kurujen reunoja. 2.20min.
10.9. H:n kuntopiiri 1h.
11.9. -
12.9. Maastojuoksu 2h12min, 14,4 km. Noitatunturin lenkki Kultakerolopetuksella Otsalampulla.
13.9. Tunturikävely 1h40min+1h315min. Soutajalla H:n kanssa.
2.9. -
3.9. Maastojuoksu. Isokurun lenkki Otsalampulla illalla. 1h36min, 13,5km.
4.9. -
5.9. -
6.9. -
7.9. Tunturikävely. Noitatunturin lenkki perusreittiä. 2h40min.
8.9. -
9.9. Tunturikävely. Noitatunturin lenkki varioiden, kurujen reunoja. 2.20min.
10.9. H:n kuntopiiri 1h.
11.9. -
12.9. Maastojuoksu 2h12min, 14,4 km. Noitatunturin lenkki Kultakerolopetuksella Otsalampulla.
13.9. Tunturikävely 1h40min+1h315min. Soutajalla H:n kanssa.
keskiviikko 19. elokuuta 2015
Tunturimaraton
Juoksukauden päätapahtuma oli kyllä Chamonixin 80 kilometriä mutta täytyy kotikisassa silti aina pyrkiä esiintymään edukseen. Näin aatoksin marssin starttialueelle 8.8. klo 8.40 Routalan Mikon kanssa. Kävelimme mökiltä saadaksemme koneistot käyntiin. Diesel lämpenee hitaasti.
Maratonille lähdettiin kahdessa aallossa kolmen minuutin välillä. Kukin juoksija sai valita itse kummassa ryhmässä starttaa. Ajattelin että ekaan ryhmään tulee tunkua mutta taisipa valtaosa startata jälkimmäisessä. Startti tapahtui klo 9. Ennakkosuosikit, viime vuoden voittaja Henri Ansio, kakkonen Jussi Kumpula ja nelonen Joonas Kortelainen lähtivät luonnollisesti heti paukusta kovaa. Startti porrastettiin jotta juoksijat ehtisivät jonoutua ennen Aittokurun portaita, eikä portaiden yläpäähän tulisi pahaa ruuhkaa. Siinä mielessä terävä aloitus oli viisautta. En ollut startissa aivan kärjessä mutta alun lyhyen nousun kohdalla varmaankin jossain sijalla viisitoista. Kohentelin sijoitustani viime vuotiseen tapaan laskussa huoltotielle ja Tajulta alas portaille. Arvioin Aittokurun jälkeisellä pururatapätkällä olevani kilpailussa sijalla viisi.
Spekuloin ennen starttia, lähtisinkö reissuun jokaisella lenkillä mukanani kantamalla pienellä vyölaukulla sekä juomavyöllä, johon pakkaisin 0,75 litran juomapullon. Kaikkien tarvittavien tavaroiden pakkaaminen onnistuisi tähänkin settiin mutta tiukkaa se tekisi. Lopulta päädyin helpompaan ratkaisuun ja otin selkääni Haglöfsin Gram Comp 12 repun. Siihen tavarat mahtuvat heittämällä. Juomat pakkasin repun olkahihnoihin kiinnittämiini pullotaskuihin. Ratkaisu osoittautui varsin pian huonoksi. Koska repussa ei varsinaisesti ollut juuri mitään eikä selkäpuolella näin ollen painoa paljoakaan, juomapullot olkahihnoissa tekivät repusta etupainoisen, jolloin reppu nousi ylemmäksi ja olkahihnojen 'tyvi' alkoi painaa niskaa. Jouduin paikoin kannattelemaan reppua, koska tuli tunne että paine hartioissa alkaa blokkaamaan verenkiertoa niskassa.
Kairosmajan jälkeen reitti kääntyy hiekkatielle ja lähtee nousemaan kohti Karhunjuomalampea. Hiekkatieosuudella ihmettelin edellä juosseiden jälkiä, erityisesti askelmittaa. Nähtävästi siellä pitempiraajaiset miehet juoksevat kovaa! Askelmitta lähtestyi varmaankin minun pituushyppyennätystä jostain ikäkausisarjoista. Hiljaa takaani alkoi kuulua juoksemisen ääniä. Savitaipaleen kovin vapaahiihtäjä, Savon Suksistudiota edustanut Jani Laukkarinen hiipi kantaani. Jubailimme Janin kanssa talvella juoksuhommista ja niin vanha ratajuoksijakin ilmoittautui tunturimaratonille. Jani lähti paukusta liikkeelle todella sähäkästi mutta alun porraspätkät olivat hänelle haastellisia ja sain niillä tehtyä häneen hieman eroa.
Juoksimme yhdessä ja rupattelimme niitä näitä. Niin meni Karhunjuomalampi ja Annikinlampi. Jani juoksi ylämäet aina muutaman askeleen pidemmälle kuin minä mutta hiissauduin hänen kantaansa aina laskuissa. Muutoin oli tunne että tänään ei ole hyvä päivä. Juoksu tuntui tasaisellakin vähän nihkeältä. Annikinlammelta Huttulomaan oli tilapäisesti vähän helpompaa kun vauhti ehkä hieman tasaantui.
Ohitimme Huttuloman huollon pysähtymättä. Jouduin solmimaan avautuneet kengännauhat pian Huttuloman jälkeen ja jäin Janista muutaman kymmenen metrin päähän. Ero pysyi koko Huttutunturin nousun ajan suunnilleen samassa mutta taas laskuosuudella sain Jani kiinni. Samalla takaa alkoi taas kuulua juoksun ääniä. Joensuun Markus Rannankari tuli heittämällä ohi ja katosi horisonttiin. Hetkeä myöhemmin tuttu ääni takanani kysyi: "Onko se Janne?" Vastattuani myöntävästi, Antti Luiro jatkoi: "Jätkät avasivat hirveellä vauhdilla mutta kympin jälkeen tullaan sitten selkä edellä vastaan." Antti meni pian ohitsemme mutta jäi kuitenkin vielä näköetäisyydelle ja Latvavaaran kylkeä mukailevassa laskussa kohti 21 km:n huoltoa juoksimme kaikki kolme yhdessä.
Huollosta nopeasti puoli litraa vettä pulloon ja jatkamaan. Samoin kuin vuosi sitten, loivassa nousussa huollosta ylös kohti Latvavaaran huipun ylittävää polkua, matkanteko alkoi tuntumaan jaloissa. Jani oli ehkä sadan metrin päässä edessä ohitettuaan huollon pysähtymättä. Anttikin alkoi etääntyä. Tipautin kävelyksi. Nautin ensimmäisen geelin Huttulomassa ja nyt otin toisen ja tipautin elektrolyyttiporetabletin kiehumaan vesipullooni. Hieman käveltyäni aloin taas juosta. Antti oli muutamia kymmeniä metrejä edelläni ja Jani vielä pidemmällä mutta ero häneen kaventui askel askeleelta.
Puuduttava mönkijäura loppui viimein ja polku kääntyi kivikkoiseksi nousuksi kohti Latvavaaraa ja kotia. Sain Janin, ja Antin vielä kerran, kiinni mutta nousun hieman loivennuttua Antti nosti taas juoksuksi ja siihen emme Janin kanssa vastanneet. Samalla porukkaamme liittyi Endurancen Mikko Luusalo. Vaihdoimme muutaman sanan ja Mikko meni ohitsemme. Yritin itsekin nostaa juoksuksi loivaan ylämäkeen mutta sitä seurannut kevyt krampin oire oikeassa lähentäjässä pakotti takaisin kävelyyn. Nakkasin kiduksiin kaksi suolatablettia ja hieman magnesiumia. Samalla katsoin olkani yli ja totesin että Jania ei näy. Ihmettelin hetken että mihin mies on kadonnut mutta kun polku samalla loiveni lähes flätiksi, aloin taas juosta ja keskittyä taivaltamiseen.
Pian Latvavaaran huipun kivikkoisella polulla sain Mikon kiinni ja menin hänestä saman tien ohi. Loiva ja kivikkoinen lasku vetreytti jalkani, kramppioireita ei kuulunut ja juoksu maistui taas hyvältä. Porontahtoman kohdilla vastaan alkoi tulla juoksijoita, jotka olivat matkalla kohti 21 km:n huoltoa. Routalan Mikko tuli jossain vaiheessa vastaan, samoin Ville Aho, Pyhä-Ruka konserin toimitusjohtaja sekä muita tuttuja ja tuntemattomia. Jokaiselle nopea kannustus ja hymy.
Kapustan jälkeen taivalsin yksin pitkää laskua, pidempää nousua, taas pitkää ja loivaa laskua Huttujärven varaustuvalle ja vielä 1,2 kilometrin viitalta hiekkatietä Huttuloman huoltoon. Vesi loppui jossain vaiheessa ja mietin jo Huttutunturin kosteikoilla että pitääkö koukata purosta vettä. Kilometrin hiekkatieosuus oli samanlaista kurjuutta kuin viimekin vuonna. Tilapäisesti tunnelmaa piristi vastaantullut lenkkeilijä, joka kertoi että edellä oli kaksi juoksijaa vain parin minuutin päässä
Huttulomassa join ja täytin pullot. Henkilökohtainen huolto tarjosi valittavaksi suklaata tai geeliä. Ei tarvinnut miettiä! Otin mukaan pari suklaapatukkaa ja jatkoin matkaa. Mikko tuli huoltoon hieman jälkeeni mutta tankkasi vain nopeasti nestettä ja lähti ennen minua. Pitkä nousu kohti Laakakeroa alkoi ja kävelin koska juokseminen ei houkutellut. Pian naisääni takaani sanoi:"Hei, juostaan yhdessä. Olen taivaltanut koko matkan yksin ja on kivempi juosta kimpassa jonkun kanssa kuin yksin." Vastasin että joo, yritän. Naisten sarjan voittaja Jaana Leivo ohitti minut kepeästi ja vaikka parikymmentä metriä juostuani sanoin että juostaksesi minun kanssani, sinun täytyy odottaa, Jaana jatkoi hyvällä vauhdilla ja meni menojaan.
Laakakeron nousun loputtua reitti kääntyi laskuksi kohti Annikinlammen überkivisiä polkuja. Puolimaratonin juoksijoita alkoi tulla selkä edellä vastaan ja vaihdoin muutaman sanan jokaisen kanssa. Erityisen hyvällä meiningillä matkassa olivat Ahon Ville siskot, Mia Porkkala ja Anna-Kaija Lappalainen. Naisten nauru ja höpötys kuului jo ennen kuin ladyt tulivat puiden takaa näkyviin. Hieman ennen Annikinlammen kivikkoja sain Mikon taas kiikariini. Olin selvästi nopeampi laskuissa ja kivikoissa kuin hän, joten tiesin että laskussa Karhunjuomalammelle minun on jätettävä Mikko lopullisesti jos meinaan saapua maaliin ennen häntä. Näin myös toimin. Odotin lyhyen nousun Annikinlammen jälkeen ja Mikko saikin tässä hieman eroa mutta polun käännyttyä laskuksi sain hänet nopeasti kiinni ja kiristin hieman vauhtia.
Otin Karhunjuomalammelta vielä puoli litraa vettä ja lähdin kohti kotia. Sorastettu ja leveä ulkoilureitti kohti kansallispuiston rajaa noudattelevaa nousua Kultakeron huipulle oli taas vähän pakkopullaa mutta toisin kuin vuosi sitten, kramppiongelmia ei onneksi tässä vaiheessa ollut. Meno oli muuten vain vähän nihkeää. Viimein reitti kääntyi jyrkästi oikealle ja viimeiseen nousuun. Molempien jalkojen lähentäjät kramppasivat heti kun pudotin kävelyksi ja nousukulma muuttui jyrkemmäksi. Olin jo syönyt kaikki mukanani olleet suolatabletit, joten huolestuin että tähänkö tämä nyt tyssää. Samalla Jyväskylä Trail Runnersin Tomi Mikkola tuli ohitseni ja juoksi lähes koko nousun, tai sen minkä pystyin näkemään. Krampin helpottivat nousun aikana ja kävelin koko mäen vaikka välissä tuntui että tasapainokin alkaa jo heittää. Katsoin olkani yli nopeasti juuri kun polku yhdistyy huoltotiehen radiomastoalueen aidan kulmalla ja näin että Mikko on takani ehkä noin sadan metrin päässä. Tämä antoi minulle lisävoimia nostaa taas juoksuun ja juoksinkin tuolihissiltä alkavan lyhyen laskun ja sitä seuraavan nousun Pyhä Expressin yläasemalle aivan viimeistä jyrkkää, parin-kolmenkymmenen metrin pätkää lukuunottamatta.
Loppulasku Sinistä rinnettä alas sujui taas erittäin hyvin. Vaikka koko päivänä ei ollut ylämäkijalkoja, alamäkijuoksu sujui. Vielä viimeinen vilkaisu olan yli reitin kääntyessä laskettelurinteestä huoltotielle ja kohti maalia. Uhkaajia ei takana näkynyt, joten turvallisin mielin viimeiset sadat metrit maaliin. Sijoitus parani viime vuoden 13:sta seitsemänneksi ja aika noin viisi ja puoli minuuttia loppuaikaan 4:21:52.
Maratonille lähdettiin kahdessa aallossa kolmen minuutin välillä. Kukin juoksija sai valita itse kummassa ryhmässä starttaa. Ajattelin että ekaan ryhmään tulee tunkua mutta taisipa valtaosa startata jälkimmäisessä. Startti tapahtui klo 9. Ennakkosuosikit, viime vuoden voittaja Henri Ansio, kakkonen Jussi Kumpula ja nelonen Joonas Kortelainen lähtivät luonnollisesti heti paukusta kovaa. Startti porrastettiin jotta juoksijat ehtisivät jonoutua ennen Aittokurun portaita, eikä portaiden yläpäähän tulisi pahaa ruuhkaa. Siinä mielessä terävä aloitus oli viisautta. En ollut startissa aivan kärjessä mutta alun lyhyen nousun kohdalla varmaankin jossain sijalla viisitoista. Kohentelin sijoitustani viime vuotiseen tapaan laskussa huoltotielle ja Tajulta alas portaille. Arvioin Aittokurun jälkeisellä pururatapätkällä olevani kilpailussa sijalla viisi.
Spekuloin ennen starttia, lähtisinkö reissuun jokaisella lenkillä mukanani kantamalla pienellä vyölaukulla sekä juomavyöllä, johon pakkaisin 0,75 litran juomapullon. Kaikkien tarvittavien tavaroiden pakkaaminen onnistuisi tähänkin settiin mutta tiukkaa se tekisi. Lopulta päädyin helpompaan ratkaisuun ja otin selkääni Haglöfsin Gram Comp 12 repun. Siihen tavarat mahtuvat heittämällä. Juomat pakkasin repun olkahihnoihin kiinnittämiini pullotaskuihin. Ratkaisu osoittautui varsin pian huonoksi. Koska repussa ei varsinaisesti ollut juuri mitään eikä selkäpuolella näin ollen painoa paljoakaan, juomapullot olkahihnoissa tekivät repusta etupainoisen, jolloin reppu nousi ylemmäksi ja olkahihnojen 'tyvi' alkoi painaa niskaa. Jouduin paikoin kannattelemaan reppua, koska tuli tunne että paine hartioissa alkaa blokkaamaan verenkiertoa niskassa.
Kairosmajan jälkeen reitti kääntyy hiekkatielle ja lähtee nousemaan kohti Karhunjuomalampea. Hiekkatieosuudella ihmettelin edellä juosseiden jälkiä, erityisesti askelmittaa. Nähtävästi siellä pitempiraajaiset miehet juoksevat kovaa! Askelmitta lähtestyi varmaankin minun pituushyppyennätystä jostain ikäkausisarjoista. Hiljaa takaani alkoi kuulua juoksemisen ääniä. Savitaipaleen kovin vapaahiihtäjä, Savon Suksistudiota edustanut Jani Laukkarinen hiipi kantaani. Jubailimme Janin kanssa talvella juoksuhommista ja niin vanha ratajuoksijakin ilmoittautui tunturimaratonille. Jani lähti paukusta liikkeelle todella sähäkästi mutta alun porraspätkät olivat hänelle haastellisia ja sain niillä tehtyä häneen hieman eroa.
Juoksimme yhdessä ja rupattelimme niitä näitä. Niin meni Karhunjuomalampi ja Annikinlampi. Jani juoksi ylämäet aina muutaman askeleen pidemmälle kuin minä mutta hiissauduin hänen kantaansa aina laskuissa. Muutoin oli tunne että tänään ei ole hyvä päivä. Juoksu tuntui tasaisellakin vähän nihkeältä. Annikinlammelta Huttulomaan oli tilapäisesti vähän helpompaa kun vauhti ehkä hieman tasaantui.
Ohitimme Huttuloman huollon pysähtymättä. Jouduin solmimaan avautuneet kengännauhat pian Huttuloman jälkeen ja jäin Janista muutaman kymmenen metrin päähän. Ero pysyi koko Huttutunturin nousun ajan suunnilleen samassa mutta taas laskuosuudella sain Jani kiinni. Samalla takaa alkoi taas kuulua juoksun ääniä. Joensuun Markus Rannankari tuli heittämällä ohi ja katosi horisonttiin. Hetkeä myöhemmin tuttu ääni takanani kysyi: "Onko se Janne?" Vastattuani myöntävästi, Antti Luiro jatkoi: "Jätkät avasivat hirveellä vauhdilla mutta kympin jälkeen tullaan sitten selkä edellä vastaan." Antti meni pian ohitsemme mutta jäi kuitenkin vielä näköetäisyydelle ja Latvavaaran kylkeä mukailevassa laskussa kohti 21 km:n huoltoa juoksimme kaikki kolme yhdessä.
Huollosta nopeasti puoli litraa vettä pulloon ja jatkamaan. Samoin kuin vuosi sitten, loivassa nousussa huollosta ylös kohti Latvavaaran huipun ylittävää polkua, matkanteko alkoi tuntumaan jaloissa. Jani oli ehkä sadan metrin päässä edessä ohitettuaan huollon pysähtymättä. Anttikin alkoi etääntyä. Tipautin kävelyksi. Nautin ensimmäisen geelin Huttulomassa ja nyt otin toisen ja tipautin elektrolyyttiporetabletin kiehumaan vesipullooni. Hieman käveltyäni aloin taas juosta. Antti oli muutamia kymmeniä metrejä edelläni ja Jani vielä pidemmällä mutta ero häneen kaventui askel askeleelta.
Puuduttava mönkijäura loppui viimein ja polku kääntyi kivikkoiseksi nousuksi kohti Latvavaaraa ja kotia. Sain Janin, ja Antin vielä kerran, kiinni mutta nousun hieman loivennuttua Antti nosti taas juoksuksi ja siihen emme Janin kanssa vastanneet. Samalla porukkaamme liittyi Endurancen Mikko Luusalo. Vaihdoimme muutaman sanan ja Mikko meni ohitsemme. Yritin itsekin nostaa juoksuksi loivaan ylämäkeen mutta sitä seurannut kevyt krampin oire oikeassa lähentäjässä pakotti takaisin kävelyyn. Nakkasin kiduksiin kaksi suolatablettia ja hieman magnesiumia. Samalla katsoin olkani yli ja totesin että Jania ei näy. Ihmettelin hetken että mihin mies on kadonnut mutta kun polku samalla loiveni lähes flätiksi, aloin taas juosta ja keskittyä taivaltamiseen.
Pian Latvavaaran huipun kivikkoisella polulla sain Mikon kiinni ja menin hänestä saman tien ohi. Loiva ja kivikkoinen lasku vetreytti jalkani, kramppioireita ei kuulunut ja juoksu maistui taas hyvältä. Porontahtoman kohdilla vastaan alkoi tulla juoksijoita, jotka olivat matkalla kohti 21 km:n huoltoa. Routalan Mikko tuli jossain vaiheessa vastaan, samoin Ville Aho, Pyhä-Ruka konserin toimitusjohtaja sekä muita tuttuja ja tuntemattomia. Jokaiselle nopea kannustus ja hymy.
Kapustan jälkeen taivalsin yksin pitkää laskua, pidempää nousua, taas pitkää ja loivaa laskua Huttujärven varaustuvalle ja vielä 1,2 kilometrin viitalta hiekkatietä Huttuloman huoltoon. Vesi loppui jossain vaiheessa ja mietin jo Huttutunturin kosteikoilla että pitääkö koukata purosta vettä. Kilometrin hiekkatieosuus oli samanlaista kurjuutta kuin viimekin vuonna. Tilapäisesti tunnelmaa piristi vastaantullut lenkkeilijä, joka kertoi että edellä oli kaksi juoksijaa vain parin minuutin päässä
Huttulomassa join ja täytin pullot. Henkilökohtainen huolto tarjosi valittavaksi suklaata tai geeliä. Ei tarvinnut miettiä! Otin mukaan pari suklaapatukkaa ja jatkoin matkaa. Mikko tuli huoltoon hieman jälkeeni mutta tankkasi vain nopeasti nestettä ja lähti ennen minua. Pitkä nousu kohti Laakakeroa alkoi ja kävelin koska juokseminen ei houkutellut. Pian naisääni takaani sanoi:"Hei, juostaan yhdessä. Olen taivaltanut koko matkan yksin ja on kivempi juosta kimpassa jonkun kanssa kuin yksin." Vastasin että joo, yritän. Naisten sarjan voittaja Jaana Leivo ohitti minut kepeästi ja vaikka parikymmentä metriä juostuani sanoin että juostaksesi minun kanssani, sinun täytyy odottaa, Jaana jatkoi hyvällä vauhdilla ja meni menojaan.
Laakakeron nousun loputtua reitti kääntyi laskuksi kohti Annikinlammen überkivisiä polkuja. Puolimaratonin juoksijoita alkoi tulla selkä edellä vastaan ja vaihdoin muutaman sanan jokaisen kanssa. Erityisen hyvällä meiningillä matkassa olivat Ahon Ville siskot, Mia Porkkala ja Anna-Kaija Lappalainen. Naisten nauru ja höpötys kuului jo ennen kuin ladyt tulivat puiden takaa näkyviin. Hieman ennen Annikinlammen kivikkoja sain Mikon taas kiikariini. Olin selvästi nopeampi laskuissa ja kivikoissa kuin hän, joten tiesin että laskussa Karhunjuomalammelle minun on jätettävä Mikko lopullisesti jos meinaan saapua maaliin ennen häntä. Näin myös toimin. Odotin lyhyen nousun Annikinlammen jälkeen ja Mikko saikin tässä hieman eroa mutta polun käännyttyä laskuksi sain hänet nopeasti kiinni ja kiristin hieman vauhtia.
Otin Karhunjuomalammelta vielä puoli litraa vettä ja lähdin kohti kotia. Sorastettu ja leveä ulkoilureitti kohti kansallispuiston rajaa noudattelevaa nousua Kultakeron huipulle oli taas vähän pakkopullaa mutta toisin kuin vuosi sitten, kramppiongelmia ei onneksi tässä vaiheessa ollut. Meno oli muuten vain vähän nihkeää. Viimein reitti kääntyi jyrkästi oikealle ja viimeiseen nousuun. Molempien jalkojen lähentäjät kramppasivat heti kun pudotin kävelyksi ja nousukulma muuttui jyrkemmäksi. Olin jo syönyt kaikki mukanani olleet suolatabletit, joten huolestuin että tähänkö tämä nyt tyssää. Samalla Jyväskylä Trail Runnersin Tomi Mikkola tuli ohitseni ja juoksi lähes koko nousun, tai sen minkä pystyin näkemään. Krampin helpottivat nousun aikana ja kävelin koko mäen vaikka välissä tuntui että tasapainokin alkaa jo heittää. Katsoin olkani yli nopeasti juuri kun polku yhdistyy huoltotiehen radiomastoalueen aidan kulmalla ja näin että Mikko on takani ehkä noin sadan metrin päässä. Tämä antoi minulle lisävoimia nostaa taas juoksuun ja juoksinkin tuolihissiltä alkavan lyhyen laskun ja sitä seuraavan nousun Pyhä Expressin yläasemalle aivan viimeistä jyrkkää, parin-kolmenkymmenen metrin pätkää lukuunottamatta.
Loppulasku Sinistä rinnettä alas sujui taas erittäin hyvin. Vaikka koko päivänä ei ollut ylämäkijalkoja, alamäkijuoksu sujui. Vielä viimeinen vilkaisu olan yli reitin kääntyessä laskettelurinteestä huoltotielle ja kohti maalia. Uhkaajia ei takana näkynyt, joten turvallisin mielin viimeiset sadat metrit maaliin. Sijoitus parani viime vuoden 13:sta seitsemänneksi ja aika noin viisi ja puoli minuuttia loppuaikaan 4:21:52.
tiistai 18. elokuuta 2015
Elokuu
1.8. Juoksu 53min, 10,5 km. Oulussa pururatalenkki.
2.8. Juoksu 1h10min, 13,8km. Pururatalenkillä vetoja 4x1km<4min/km. Kulki hyvin, hitain 3:48 ja
nopein 3.37
3.8. -
4.8. -
5.8. Maastojuoksu 2h15min, 13,5km. Tunturijuoksuklinikka. Aika hissukseen.
6.8. -
7.8. -
8.8. Tunturimaraton. 4.21:52, 43km. 7. sija. Sijoitus puolittui ja aika parani noin 5min 30sek.
9.8. -
10.8. -
11.8. -
12.8. -
13.8. Maastojuoksu 1h13min, 10km. Kurun läpi ja puiston rajaa ylös. Väsyneet jalat.
14.8. -
15.8. -
16.8. -
17.8. Maastojuoksu 52min, 6km. Oukulla. Todella nihkeää.
18.8. Maantiepyöräily1h57min, 55km. Oikaraisessa päin ja siellä täällä. Lopuksi opistolle ylös.
Yllättävän hyvin kulkee pyörä. Selkeästi happi kulkee, voimaa ei ole. Vieläkään.
19.8. Kävely 1h35min, 10,8km. Siltojen lenkki ja lopuksi pikku kiepaus Oukulla
20.8. Juoksu 1h31min, 11,9km. Apen kanssa hissukseen siltojen lenkki ja lopuksi pikku kieppaus
Oukulla.
22.8. Maantiepyöräily 2h22min, 54km. Annukan kanssa Vuostimon lenkki ja lopuksi hotellille.
23.8. Maastojuoksu 1h18min, 9,3km. Noitatunturin kautta Karhunjuomalammelle kahville ja lätylle.
23.8. Maastojuoksu 1h13min, 9,2km. Noitatunturin kautta kämpille.
25.8. Juoksu 1h9min, 11,6km. Siltojen lenkki kaupunkivariaatiolla ja Tottorakalta dh-polkuja alas.
Odotus ei ollut hyvä mutta lopulta juoksu kulki aivan mukavasti.
26.8. -
27.8. Maastojuoksu 1h22min, 10,8km. Ounasvaaralla kiersin mukavan luontopolun. Jotenkin
nihkeää.
28.8. -
29.8. Sekalaista soppaa 1h30min. Rikun polttareiden nyrkkeilytreenit.
30.8. -
31.8. -
2.8. Juoksu 1h10min, 13,8km. Pururatalenkillä vetoja 4x1km<4min/km. Kulki hyvin, hitain 3:48 ja
nopein 3.37
3.8. -
4.8. -
5.8. Maastojuoksu 2h15min, 13,5km. Tunturijuoksuklinikka. Aika hissukseen.
6.8. -
7.8. -
8.8. Tunturimaraton. 4.21:52, 43km. 7. sija. Sijoitus puolittui ja aika parani noin 5min 30sek.
9.8. -
10.8. -
11.8. -
12.8. -
13.8. Maastojuoksu 1h13min, 10km. Kurun läpi ja puiston rajaa ylös. Väsyneet jalat.
14.8. -
15.8. -
16.8. -
17.8. Maastojuoksu 52min, 6km. Oukulla. Todella nihkeää.
18.8. Maantiepyöräily1h57min, 55km. Oikaraisessa päin ja siellä täällä. Lopuksi opistolle ylös.
Yllättävän hyvin kulkee pyörä. Selkeästi happi kulkee, voimaa ei ole. Vieläkään.
19.8. Kävely 1h35min, 10,8km. Siltojen lenkki ja lopuksi pikku kiepaus Oukulla
20.8. Juoksu 1h31min, 11,9km. Apen kanssa hissukseen siltojen lenkki ja lopuksi pikku kieppaus
Oukulla.
22.8. Maantiepyöräily 2h22min, 54km. Annukan kanssa Vuostimon lenkki ja lopuksi hotellille.
23.8. Maastojuoksu 1h18min, 9,3km. Noitatunturin kautta Karhunjuomalammelle kahville ja lätylle.
23.8. Maastojuoksu 1h13min, 9,2km. Noitatunturin kautta kämpille.
25.8. Juoksu 1h9min, 11,6km. Siltojen lenkki kaupunkivariaatiolla ja Tottorakalta dh-polkuja alas.
Odotus ei ollut hyvä mutta lopulta juoksu kulki aivan mukavasti.
26.8. -
27.8. Maastojuoksu 1h22min, 10,8km. Ounasvaaralla kiersin mukavan luontopolun. Jotenkin
nihkeää.
28.8. -
29.8. Sekalaista soppaa 1h30min. Rikun polttareiden nyrkkeilytreenit.
30.8. -
31.8. -
perjantai 10. heinäkuuta 2015
Heinäkuu
1.7. Tunturikävely 1h. Polaria ja persettä ylös. Sinistä alas. Aika väsynyttä jaloissa.
2.7. -
3.7. -
4.7. Kuntopiiri 1h. Pari kierrosta erilaista rempoilua tuossa pihassa. Sai taas ittensä niin kipiäksi.
5.7. -
6.7. Maastokävely 1h48min. Isokuru ja puiston rajaa toppiin.
7.7. -
8.7. Maastojuoksu 1h57min. 14,7km. Noitatunturin lenkki. Loppua kohti meni vähän puuduttavaksi.
9.7. Maastojuoksu 1h57min. 15,5km. Noitatunturin lenkki väärinpäin. Kairosmajan polkua.
10.7. Tunturikävely 2h40min. 14,9km. Perus Noitatunturi ja puiston rajaa Kultakeron toppiin.
11.7. Tunturikävely 2h30min. Tsokka-Pikkukuru-Oravalampi.
12.7. Melonta 2h. Javarusjoella.
13.7. Maastojuoksu 1h40min. 14,4 km. Sama kuin 10.7. Mono oli syönnillä.
14.7. Sauvakävely 2h51min. Latua pohjoiseen sit. pun. pohjoinen-Huttu-tuoli-FIS-Polar.
Rinnesirkus oli kaukaisena tavoitteena mutta ei jaksanut. Tuli nälkä. Nousumetrejä n. 1400.
15.7. Maastojuoksu 2h43min. 23,4 km. Huttulomassa mutka. Piti olla rauhallista mutta vähän
väsynyttä oli.
16.7. -
17.7. Maastojuoksu 1h, 9 km. Kurun läpi, huoltotielle ja maston taakse kuoharille.
18.7. Maastojuoksu 1h30min, ? km. Mittari sammui. Juoksin vetoja reitillä polar-sininen-pohjoinen
4x850 metriä vaihtelevassa maastossa. Kovaa! Siis hommaa, ei välttämättä vauhtia.
19.7. -
20.7 Maastojuoksu 1h58min, 16,6 km. Noitatunturin lenkki lintutornin kautta.
21.7. Maastojuoksu 1h4min, 10,6km. Kurun läpi, puiston rajaa ylös ja huoltotietä alas.
22.7. -
23.7. -
24.7. -
25.7. -
26.7. Maastojuoksu 54min, 8,4 km. Kurun läpi, puiston rajaa ylös ja sinistä alas. Viikon maalauksen
jälkeen kulki yllättävän hyvin.
27.7. Maastojuoksu. 1h42min, noin 15km. Mittari sammui Noitatunturissa. Noitatunturin lenkki.
Nyt kulki aivan tajuttomasti!
28.7. Maastojuoksu 1h2min, 9,6km. Kivitunturin luontopolku.
29.7. Maastojuoksu 1h5min, 11,6km. Kurun läpi, Kairosmajan polku ja pururataa. Mielettömän
siistiä kauheassa vesisateessa. Kolme viimeistä kilometriä kovaa.
30.7. -
31.7. -
2.7. -
3.7. -
4.7. Kuntopiiri 1h. Pari kierrosta erilaista rempoilua tuossa pihassa. Sai taas ittensä niin kipiäksi.
5.7. -
6.7. Maastokävely 1h48min. Isokuru ja puiston rajaa toppiin.
7.7. -
8.7. Maastojuoksu 1h57min. 14,7km. Noitatunturin lenkki. Loppua kohti meni vähän puuduttavaksi.
9.7. Maastojuoksu 1h57min. 15,5km. Noitatunturin lenkki väärinpäin. Kairosmajan polkua.
10.7. Tunturikävely 2h40min. 14,9km. Perus Noitatunturi ja puiston rajaa Kultakeron toppiin.
11.7. Tunturikävely 2h30min. Tsokka-Pikkukuru-Oravalampi.
12.7. Melonta 2h. Javarusjoella.
13.7. Maastojuoksu 1h40min. 14,4 km. Sama kuin 10.7. Mono oli syönnillä.
14.7. Sauvakävely 2h51min. Latua pohjoiseen sit. pun. pohjoinen-Huttu-tuoli-FIS-Polar.
Rinnesirkus oli kaukaisena tavoitteena mutta ei jaksanut. Tuli nälkä. Nousumetrejä n. 1400.
15.7. Maastojuoksu 2h43min. 23,4 km. Huttulomassa mutka. Piti olla rauhallista mutta vähän
väsynyttä oli.
16.7. -
17.7. Maastojuoksu 1h, 9 km. Kurun läpi, huoltotielle ja maston taakse kuoharille.
18.7. Maastojuoksu 1h30min, ? km. Mittari sammui. Juoksin vetoja reitillä polar-sininen-pohjoinen
4x850 metriä vaihtelevassa maastossa. Kovaa! Siis hommaa, ei välttämättä vauhtia.
19.7. -
20.7 Maastojuoksu 1h58min, 16,6 km. Noitatunturin lenkki lintutornin kautta.
21.7. Maastojuoksu 1h4min, 10,6km. Kurun läpi, puiston rajaa ylös ja huoltotietä alas.
22.7. -
23.7. -
24.7. -
25.7. -
26.7. Maastojuoksu 54min, 8,4 km. Kurun läpi, puiston rajaa ylös ja sinistä alas. Viikon maalauksen
jälkeen kulki yllättävän hyvin.
27.7. Maastojuoksu. 1h42min, noin 15km. Mittari sammui Noitatunturissa. Noitatunturin lenkki.
Nyt kulki aivan tajuttomasti!
28.7. Maastojuoksu 1h2min, 9,6km. Kivitunturin luontopolku.
29.7. Maastojuoksu 1h5min, 11,6km. Kurun läpi, Kairosmajan polku ja pururataa. Mielettömän
siistiä kauheassa vesisateessa. Kolme viimeistä kilometriä kovaa.
30.7. -
31.7. -
keskiviikko 1. heinäkuuta 2015
Ultranoviisius
Juoksusta on nyt kulunut kohta viisi vuorokautta. Olen, tietenkin, käynyt tapahtuneen mielessäni läpi lukuisia kertoja. Olen yrittänyt palauttaa mieleen tuntoja ja tuntemuksia. Missä oli kivaa ja missä kurjaa.
Olen sanonut sitä pitkäksi sauvakävelylenkiksi. Ensimmäisellä puolikkaalla sitä vielä jaksoi juosta mutta kyllä jälkimmäinen meni laskuja lukuunottamatta sauvakävelyksi.
Jossain kohtaa matkalla Montenversiltä ja Plan de'l Aiguillesiin mietin että ehkä tässä on kymmenen tuntia ja nelisenkymmentä kilometriä liikaa. Niinkuin tietysti tuollaisissa suorituksissa aina tulee mieleen. Muistan ajatelleeni viime kesän tunturimaratonilla, kun taivalsin viimeistä loivaa nousua Kultakeron rinteeltä kohti Pyhä Expressin yläasemaa ja loppulaskua että en ehkä enää osallistu tällaisiin pitkän matkan juoksutapahtumiin. Niin kurjalta meno siinä kohtaa tuntui. Oli vähän väsynyt ja vähän kramppeja ja vähän kaikel taval ol maailma pielessä. Siitä se ajatus taas myöhemmin kirkastui ja kun asiaa mietti niin ehkä sitä nyt ei kuitenkaan niin väsynyt ollutkaan eikä ne krampitkaan olleet niin pahat.
Noin viidentoista tunnin yhtäjaksoisella taivalluksella vuoristo-olosuhteissa "kuolema" ehtii osua kohdalle useaan kertaan. Tässä tapauksessa se tapahtui kolme kertaa. Nousuissa Col de la Terrasselle, Tete de l'Arelottelle sekä viimeisessä nousussa Montenversiin. Kaikki noista olivat "pahoja". Kaikissa tuli jonkin verran porukkaa ohi mutta ei kuitenkaan mitään mahdotonta ryntäystä. Siinä hetkessä tuntui että nyt bonkkaa täydellisesti ja nyt se huono treeni kostautuu, samoin kuin se ettei ole päässyt aklimatisoitumaan ohueen ilmaan. Jälkeen päin tajusi, että yhtä kovaa se oli muillakin ja vielä kovempaa niillä jotka itse pystyi kaikesta kurjuudestaan huolimatta ohittamaan.
Terrasselle noustessa seinä tuli vastaan ihan yht'äkkiä. Polku kääntyi jyrkemmäksi, kapeaksi harjaksi ja siinä missä hetkeä aiemmin olin juossut, tunsin etten päässyt nyt eteenpäin lainkaan. Olin jo jonkin aikaa yrittänyt nähdä mihin reitti menee ja kun suunnilleen samaan aikaan näin kuinka ylös harjanteelle reitti johtaa, pääsi suustani spontaani kirous, 'en pääse tuonne ylös koskaan'. Edessä oli ehkä pari kolmesataa metriä matkaa lumikentällä, johon järjestäjät olivat lapioineet valmiit portaat. Portaiden kiipeäminen oli helpompaa kuin kivisellä polulla. Yksityiskohtana lumikentän alussa jokaisen reittimerkin juureen oli painettu lumeen pystyyn ruusu. Lumikentän jälkeen reitti jyrkkeni oikeasti jyrkäksi ja matkaa solaan oli ehkä 5-10 serpentiinimutkaa ja muutama kymmenen metriä korkeutta. Meno oli takkauista mutta lumelta saatu lisäboosti kantoi viimeiset metrin ylös solaan.
l'Arelottelle noustessa tilanne oli hyvin saman tyyppinen. Seinä tuli vastaan kerralla ja kun lopulta näki mihin asti pitää kiivetä, usko meinasi loppua. Taisin yhden kerran pysähtyä paikalleni tuijoittamaan jalkoihini ja hengittämään 16 ahdistavaa hengitystä. Tajusin kuitenkin että jos alan pysähtelemään, matka ei taitu lainkaan. Jos Terrassella pystyi vielä puskemaan vaikka olikin vaikeaa, Arelottella piti tietoisesti hidastaa vauhtia lähes ryömintänopeuteen ja vain laahustaa eteenpäin. Tälläkin kertaa joku meni ohi ja minä ohitin jonkun. Muunmuassa yhden juoksijan, joka istui polun varrella ja katsoi alas laaksoon. Hän ehkä meni minusta ohi aiemmin samassa nousussa.
Montenversille noustessa tiesin jo, miten tulee käymään ja siksi yritin pitää vauhdin mahdollisimman alhaalla heti alusta asti. Nousun loppu meni hienolla kallioisella harjanteella, jossa joutuu paikoin ponnistelemaan todella isojen lohkareiden päälle. Vaikka se oli nihkeää se oli samalla tavallaan armollista kun ei nähnyt mihin oli yrittämässä, näki vain polun ja aina seuraavan reittimerkin. Nousu loiveni loppua kohti ja se helpotti etenemistäkin.
Heikkoina hetkinä mielessä pyörivät kaikki ne asiat, jotka ovat juoksua edeltäneellä harjoituskaudella jääneet tekemättä. Olisiko se hedelmällisempää keskittyä niin valoisiin asioihin. Niinkuin esimerkiksi siihen, mitä on treenikaudella tehnyt, jotta on päässyt siihen asti, missä silloin on menossa. Ei tuollaista työtä kuitenkaan täysin sohvalla istumalla saa puserrettua. Kyllä se on vaatinut hyvää ja määrätietoista työtä tavoitteen eteen.
Hauskaa kuinka kokonaisaika menettää merkityksensä suorituksen aikana. Minullahan ei ennen tätä ollut takana kuin ehkä 7-8 tunnin hiihtovaelluksia, lähinnä jotain kuruhommia. Pisin juoksu/kävely oli vajaa kuusi tuntia. Olin sen vuoksi vähän huolissani jaksamisestani. Juostessa keskityi kuitenkin niin selkeästi vain seuraavaan huoltoon pääsemiseen ettei kokonaisaikaa juuri ajatellua. Yritin kyllä kalkuloida mahdollista loppuaikaa esimerkiksi laskussa Emossonin huollosta Chatellardiin, noin puolessa välissä matkaa. Enemmän aloin tähtäämään loppuaikaan vasta Les Boisin huollossa kun matkaa oli jäljellä enää 18 kilometriä.
Minulla oli kellona mukana vain puhelin joka oli taskussa vyöllä ja se piti sieltä aina erikseen kaivaa. Yritin pitää ajan kulumista silmällä, jotta muistan syödä sopivin välein. Juominen tuntui sujuvan ilman kelloakin. Usein katsoin vain minuutit kun tiesin koska oli edellisen kerran syönyt ja tunnilla ei ollut siinä mielessä väliä. Laitoin puhelimen taskuun ja aloin miettiä että kuinkahan monta tuntia minä olen jo kulkenut. Tuo saattaa olla hyväkin järjestely. Ilman sykemittaria ja rannetietokonetta täytyy oppia kuuntelemana kehoaan sen sijaan että tuijottaa vain sykettä näytössä tai kello ilmoittaa kun on aika syödä ja juoda.
Palautuminen edistyy hiljalleen. Reidet kipeytyivät jo matkan varrella mutta muita jalkavaivoja ei tullut. Pelkäsin etukäteen oikean jalan aiheuttavan ongelmia. On nivusvaivaa, kireiden pohkeiden vuoksi kantakalvo kiristää, myös vasemmassa jalassa, lonkan koukistaja vaivaa ja vielä takareisikin on oireillut pitkin kesää. Mikään noista ei kuitenkaan kisan aikana vaivannut. Yllättäen vasta maanantaina oikean jalan reiteen tuli pieni krampin tapainen kiristys, joka vaivaa edelleen. Kun menee kyykkyyn, tuntee kuinka kireällä etureidet ovat. Pyörällä ajo panee puuskuttamaan ja pienikin ylämäki tuntuu jaloissa. Kokonaisuutena on väsynyt olo.
En ole nukkunut yhtään yötä kunnolla juoksun jälkeen. Kolme ensimmäistä yötä menivät kyllä puhtaasti rasituksen piikkiin mutta sitten tuli matkustamista ja viimein kotiin päästyä sääsket, jotka valvottivat viime yönä. Lauantaiaamuna heräsin klo 4.15 ja katsoin näkyykö Midin hissin alla paljon otsalamppuja. Viimeisimmät olivat ehkä puolessa välissä matkalla Montenversilta väliasemalle. Ei käynyt kateeksi. Sunnuntaiaamuna heräsin suunnilleen samoihin aikoihin ja aikani pyörittyäni totesin että lähdenpä katsomaan Maratonin startin klo 7. Jututin paria suomalaista jotka olivat lähdössä taipaleelle ja toivotin heille onnea. Molemmat taisivat päästä maaliin asti, joten onnittelut heille.
Rakot jaloissa ovat parantuneet. Vesikellot eivät puhjenneet matkan aikana, enkä ole niitä puhkonut sen jälkeenkään. Nyt ne eivät oikeastaan enää edes tunnu.
Ajatus on sen verran kirkastunut että tulevia kisoja on jo pitänyt alkaa vähän miettiä. Tunturimaraton kotikulmilla on seuraava startti. Kuusi viikkoa luulisi riittävän palautumiseen tästä. Joku ulkomainen vuorikisa olisi tälle kesälle vielä kiva mutta tiedän että se ei toteudu. Täytyy alkaa katselemaan ensi kesän kisakalenteria. Jotain 40 ja 90 kilometrin väliltä ehkä. Oikeassa vuoristossa ja poluilla. Hiekkateillä juokseminen ei oikein kiinnosta. Tiedän että Chamonixissa on hienot reitit. Ehkäpä sinne uudelleen. Eigerin ultra kiinnostaa myös. En tosin tiedä mitään sen reitistä.
Täytyy spekuloida.
Olen sanonut sitä pitkäksi sauvakävelylenkiksi. Ensimmäisellä puolikkaalla sitä vielä jaksoi juosta mutta kyllä jälkimmäinen meni laskuja lukuunottamatta sauvakävelyksi.
Jossain kohtaa matkalla Montenversiltä ja Plan de'l Aiguillesiin mietin että ehkä tässä on kymmenen tuntia ja nelisenkymmentä kilometriä liikaa. Niinkuin tietysti tuollaisissa suorituksissa aina tulee mieleen. Muistan ajatelleeni viime kesän tunturimaratonilla, kun taivalsin viimeistä loivaa nousua Kultakeron rinteeltä kohti Pyhä Expressin yläasemaa ja loppulaskua että en ehkä enää osallistu tällaisiin pitkän matkan juoksutapahtumiin. Niin kurjalta meno siinä kohtaa tuntui. Oli vähän väsynyt ja vähän kramppeja ja vähän kaikel taval ol maailma pielessä. Siitä se ajatus taas myöhemmin kirkastui ja kun asiaa mietti niin ehkä sitä nyt ei kuitenkaan niin väsynyt ollutkaan eikä ne krampitkaan olleet niin pahat.
Noin viidentoista tunnin yhtäjaksoisella taivalluksella vuoristo-olosuhteissa "kuolema" ehtii osua kohdalle useaan kertaan. Tässä tapauksessa se tapahtui kolme kertaa. Nousuissa Col de la Terrasselle, Tete de l'Arelottelle sekä viimeisessä nousussa Montenversiin. Kaikki noista olivat "pahoja". Kaikissa tuli jonkin verran porukkaa ohi mutta ei kuitenkaan mitään mahdotonta ryntäystä. Siinä hetkessä tuntui että nyt bonkkaa täydellisesti ja nyt se huono treeni kostautuu, samoin kuin se ettei ole päässyt aklimatisoitumaan ohueen ilmaan. Jälkeen päin tajusi, että yhtä kovaa se oli muillakin ja vielä kovempaa niillä jotka itse pystyi kaikesta kurjuudestaan huolimatta ohittamaan.
Terrasselle noustessa seinä tuli vastaan ihan yht'äkkiä. Polku kääntyi jyrkemmäksi, kapeaksi harjaksi ja siinä missä hetkeä aiemmin olin juossut, tunsin etten päässyt nyt eteenpäin lainkaan. Olin jo jonkin aikaa yrittänyt nähdä mihin reitti menee ja kun suunnilleen samaan aikaan näin kuinka ylös harjanteelle reitti johtaa, pääsi suustani spontaani kirous, 'en pääse tuonne ylös koskaan'. Edessä oli ehkä pari kolmesataa metriä matkaa lumikentällä, johon järjestäjät olivat lapioineet valmiit portaat. Portaiden kiipeäminen oli helpompaa kuin kivisellä polulla. Yksityiskohtana lumikentän alussa jokaisen reittimerkin juureen oli painettu lumeen pystyyn ruusu. Lumikentän jälkeen reitti jyrkkeni oikeasti jyrkäksi ja matkaa solaan oli ehkä 5-10 serpentiinimutkaa ja muutama kymmenen metriä korkeutta. Meno oli takkauista mutta lumelta saatu lisäboosti kantoi viimeiset metrin ylös solaan.
l'Arelottelle noustessa tilanne oli hyvin saman tyyppinen. Seinä tuli vastaan kerralla ja kun lopulta näki mihin asti pitää kiivetä, usko meinasi loppua. Taisin yhden kerran pysähtyä paikalleni tuijoittamaan jalkoihini ja hengittämään 16 ahdistavaa hengitystä. Tajusin kuitenkin että jos alan pysähtelemään, matka ei taitu lainkaan. Jos Terrassella pystyi vielä puskemaan vaikka olikin vaikeaa, Arelottella piti tietoisesti hidastaa vauhtia lähes ryömintänopeuteen ja vain laahustaa eteenpäin. Tälläkin kertaa joku meni ohi ja minä ohitin jonkun. Muunmuassa yhden juoksijan, joka istui polun varrella ja katsoi alas laaksoon. Hän ehkä meni minusta ohi aiemmin samassa nousussa.
Montenversille noustessa tiesin jo, miten tulee käymään ja siksi yritin pitää vauhdin mahdollisimman alhaalla heti alusta asti. Nousun loppu meni hienolla kallioisella harjanteella, jossa joutuu paikoin ponnistelemaan todella isojen lohkareiden päälle. Vaikka se oli nihkeää se oli samalla tavallaan armollista kun ei nähnyt mihin oli yrittämässä, näki vain polun ja aina seuraavan reittimerkin. Nousu loiveni loppua kohti ja se helpotti etenemistäkin.
Heikkoina hetkinä mielessä pyörivät kaikki ne asiat, jotka ovat juoksua edeltäneellä harjoituskaudella jääneet tekemättä. Olisiko se hedelmällisempää keskittyä niin valoisiin asioihin. Niinkuin esimerkiksi siihen, mitä on treenikaudella tehnyt, jotta on päässyt siihen asti, missä silloin on menossa. Ei tuollaista työtä kuitenkaan täysin sohvalla istumalla saa puserrettua. Kyllä se on vaatinut hyvää ja määrätietoista työtä tavoitteen eteen.
Hauskaa kuinka kokonaisaika menettää merkityksensä suorituksen aikana. Minullahan ei ennen tätä ollut takana kuin ehkä 7-8 tunnin hiihtovaelluksia, lähinnä jotain kuruhommia. Pisin juoksu/kävely oli vajaa kuusi tuntia. Olin sen vuoksi vähän huolissani jaksamisestani. Juostessa keskityi kuitenkin niin selkeästi vain seuraavaan huoltoon pääsemiseen ettei kokonaisaikaa juuri ajatellua. Yritin kyllä kalkuloida mahdollista loppuaikaa esimerkiksi laskussa Emossonin huollosta Chatellardiin, noin puolessa välissä matkaa. Enemmän aloin tähtäämään loppuaikaan vasta Les Boisin huollossa kun matkaa oli jäljellä enää 18 kilometriä.
Minulla oli kellona mukana vain puhelin joka oli taskussa vyöllä ja se piti sieltä aina erikseen kaivaa. Yritin pitää ajan kulumista silmällä, jotta muistan syödä sopivin välein. Juominen tuntui sujuvan ilman kelloakin. Usein katsoin vain minuutit kun tiesin koska oli edellisen kerran syönyt ja tunnilla ei ollut siinä mielessä väliä. Laitoin puhelimen taskuun ja aloin miettiä että kuinkahan monta tuntia minä olen jo kulkenut. Tuo saattaa olla hyväkin järjestely. Ilman sykemittaria ja rannetietokonetta täytyy oppia kuuntelemana kehoaan sen sijaan että tuijottaa vain sykettä näytössä tai kello ilmoittaa kun on aika syödä ja juoda.
Palautuminen edistyy hiljalleen. Reidet kipeytyivät jo matkan varrella mutta muita jalkavaivoja ei tullut. Pelkäsin etukäteen oikean jalan aiheuttavan ongelmia. On nivusvaivaa, kireiden pohkeiden vuoksi kantakalvo kiristää, myös vasemmassa jalassa, lonkan koukistaja vaivaa ja vielä takareisikin on oireillut pitkin kesää. Mikään noista ei kuitenkaan kisan aikana vaivannut. Yllättäen vasta maanantaina oikean jalan reiteen tuli pieni krampin tapainen kiristys, joka vaivaa edelleen. Kun menee kyykkyyn, tuntee kuinka kireällä etureidet ovat. Pyörällä ajo panee puuskuttamaan ja pienikin ylämäki tuntuu jaloissa. Kokonaisuutena on väsynyt olo.
En ole nukkunut yhtään yötä kunnolla juoksun jälkeen. Kolme ensimmäistä yötä menivät kyllä puhtaasti rasituksen piikkiin mutta sitten tuli matkustamista ja viimein kotiin päästyä sääsket, jotka valvottivat viime yönä. Lauantaiaamuna heräsin klo 4.15 ja katsoin näkyykö Midin hissin alla paljon otsalamppuja. Viimeisimmät olivat ehkä puolessa välissä matkalla Montenversilta väliasemalle. Ei käynyt kateeksi. Sunnuntaiaamuna heräsin suunnilleen samoihin aikoihin ja aikani pyörittyäni totesin että lähdenpä katsomaan Maratonin startin klo 7. Jututin paria suomalaista jotka olivat lähdössä taipaleelle ja toivotin heille onnea. Molemmat taisivat päästä maaliin asti, joten onnittelut heille.
Rakot jaloissa ovat parantuneet. Vesikellot eivät puhjenneet matkan aikana, enkä ole niitä puhkonut sen jälkeenkään. Nyt ne eivät oikeastaan enää edes tunnu.
Ajatus on sen verran kirkastunut että tulevia kisoja on jo pitänyt alkaa vähän miettiä. Tunturimaraton kotikulmilla on seuraava startti. Kuusi viikkoa luulisi riittävän palautumiseen tästä. Joku ulkomainen vuorikisa olisi tälle kesälle vielä kiva mutta tiedän että se ei toteudu. Täytyy alkaa katselemaan ensi kesän kisakalenteria. Jotain 40 ja 90 kilometrin väliltä ehkä. Oikeassa vuoristossa ja poluilla. Hiekkateillä juokseminen ei oikein kiinnosta. Tiedän että Chamonixissa on hienot reitit. Ehkäpä sinne uudelleen. Eigerin ultra kiinnostaa myös. En tosin tiedä mitään sen reitistä.
Täytyy spekuloida.
lauantai 27. kesäkuuta 2015
80 km du Mont Blanc, Chamonix 26.6.2015
Hommahan meni niin että herätys noin klo 2. Yksi kahvi, iso kippo puuroa jugurtilla ja yksi haukku voikkarista, kuivaa -> ei uponnut. Starttialueelle lähtö klo 3.15. Kevyttä kuntoilua siinä ja starttiviivan taakse joskus klo 3.40.
Olin hyvin lähellä kärkeä, ehkä joku 12 metriä siitä viivasta, hankala arvioida paljonko siinä edessä oli porukkaa mutta tuskin aivan hulluna kuitenkaan. Kuuluttaja ilmoitti 15 sek. ennen starttia että pankaa otsalamput päälle, minä laitoin päälle pun. vilkkuvalon enkä meinannut saada sitä pois. Paukusta liikkeelle porukan mukana samalla yrittäen saada lamppu toimimaan. Ehkä joku 20 sek. alusta meni säätäessä ennen kuin sain oikean valon päälle.
Samalla porukkaa lappasi ohi joka puolelta. Tajusin tämän kun katsoin eteeni Breventin ala-asemalle vievän suoran ylämäen kohdalla, fuck! Taas startti pieleen. Kohentelin kuitenkin asemiani siinä asfalttiosuudella juoksemalla sitä jonkin verran ylös, lähes hissiasemalle itseasiassa. Sitten sauvakävelymoodiin.
Porukka asettui hyväksi letkaksi kun käännyttiin tieltä metsään. Juttelin yhden nuoremman britti-Peterin kanssa siinä. Hänkin oli laskijamiehiä ja kiipeilijä myös. Sitten meidän tiemme jossain kohtaa erosivat, hän taisi jäädä taaemmas kun minä parantelin asemiani pikku hiljaa. Kaikenkaikkiaan eka nousu Breventille meni varsin alhaisilla tehoilla. En itseasiassa edes tuntenut hikoilevani saati hengästynyt. Muutamia sellaisia höyryjunia puuskutti jo siinä vaiheessa ohi, että mietin mitenkähän noille mahtaa käydä. Eka nousussa yksi(?) geeli, en muista.
Breventiltä alas ensimmäiseen huoltoon altitude 2000:een. Söin vähän pikkusuolaista ja täytin pullot. Ohittelin porukkaa siinä laskussa jonkin verran. Sitten matkalle kohti Flegereä ja Tete aux Ventiä. Reissun ainoa pannut osuivat tälle välille ehkä johonkin 14 km jälkeen. Aivan tikkana mahalleni vasen kylki edellä kuitenkin. Vasen kyynärpää ja vähän sormet ja kämmenselkä ruvelle ja olkapäässäkin tuntui (Kämpillä huomasin että otsassakin on jälki). Rinnalla olleet juomapullot ottivat hittiä sen verran että iso osa nesteistä tuli rinnuksille. Pelästyin että suuttimet hajosivat mutta ei onneksi vaan putsaamalla vuodot sai loppumaan.
Sitten uudella innolla eteenpäin. Lasku Tete aux Ventiltä Col de Montetsiin oli paikoin todella kivinen ja jyrkkä. Ventin nousussa näin jossain ehkä 500 metriä matkaa edessäni juoksijan orassissa paidassa ja otin hänet tähtäimeen. Saavutinkin hänet nousun huipulla ja laskettelimme laskun yhtä matkaa. Matkalla Col de Montetsista Le Buetin huoltoon hän kuitenkin jäi. Montetsissa reitti seurasi muutaman sata metriä autotietä ja aluksi epäilin missanneeni jonkin kurvin kunnes reitti kääntyi heinikkopolulle jonka tunnistin viime vuoden maratonreitiltä.
Le Buetin huollossa enemmän sapuskaa kitaan, pullojen täyttö ja suolatabletti ja magnesiumia kramppien välttämiseksi. Sitten ylös kohti Col de la Terrassea ja reitin korkeinta kohtaa 2645 metriä. Nousu meni hienossa metsässä leveää reittiä pitkin ja sujui aivan mukavasti. Pidin vauhtia kohtuullisena, ohitin muutaman kilpailijan ja keskityin tekemiseen. Vielä Chalet de Loriazissa, 2020 mpy jossa täytin toisen 1/2 litran pulloista mäki nousi aivan hyvin mutta pian sen jälkeen alkoi takkuamaan. Matka ja ohut ilma yhdessä alkoivat verottamaan. Varmaankin joku 300-400 metriä korkeutta ylös solaan oli raskasta. Osa ohittamistani kilpailijoista tuli ohi ja muutamia sellaisia joita en muistanut ohittaneeni. Nousu oli vielä lopussa hyvin jyrkkä ja tekninen. Gendarmeriet olivat hakkaamassa vasaralla askelmia kiviin ja spottaamassa pahimmissa paikoissa etteivät pyörryksissä olevat juoksijat putoaisi alas.
Ylhäällä solassa join vähän ja juttelin samalla parin gendarmerie-ukon kanssa. Sanoin niille että kyllä tämä kisa muuttui minun osalta tuloksen juoksemisesta maaliin selviytymiseksi ja kysyin samalla osaisivatko he sanoa mikä minun sijoitus noin suunnilleen on. Pikku yllätyksenä he sanoivat että sijoitus on seitsemänkymmenen paikkeilla.
Lasku alas Emossonin padolle oli nousun vaikeuksien jälkeen vuorijuoksun juhlaa. Ohitin porukkaa teknisesti haastavilla, silokallioisilla yläosilla sekä satunnaisilla lumikentillä. Laskettelurinteissä juoksemisesta talvisin on näissä karkeloissa se hyöty että osaa juosta lumella. Pisimmät lumipätkät tulin pers'mäkeä liukuen mikä oli sekä nopea että taloudellinen tapa ja lisäksi se tuntui erittäin virkistävältä. Emossonin huollossa vietin pidemmän tovin. Join ehkä jotain 7-8 dl vettä, täytin pullot sekä söin salamia, juustoa ja pullaa.
Lasku padolta Chatelardiin oli erittäin tekninen. Jyrkkää metsää, jossa kivien päällä paikoin irtonaista sammalta ja juuria. Joissain kohdissa kallioon oli asennettu ketjut tai vaijerit, joita pystyi juoksuttamaan kädessä mennessään. Chatelardissa varuste check. Pakollisista varusteista tarkastettiin lamppu, puhelin ja kuoritakki.
Chatelardissa reitti meni muutaman sata metriä tasaisella asfalttitiellä kunnes lähdettiin nousemaan kohti Tête de'l Arolettea (2322mpy). Les Jeurissa täytin taas pullot ja join vajaan litran. Iloisena yllätyksenä tarjolla oli nuudelikeittoa, jota vedin kulhollisen ja suolainen liemi maistui erittäin hyvältä. Jeurista lähdin yhtä matkaa vanhemman, joa harmaapäisen ranskalaisherran kanssa. Hän jätti minut hiljalleen nousun aikana. Sain hänet kiinni juuri ennen edellisen laskun loppua ja lähdin ennen häntä Chatelardin varuste checkistä.
Minun koneeni alkoi pykiä jossain 1900 mpy:lla. Vauhti putosi todella alhaiseksi, ei oikein tehnyt mieli ottaa geelejä ja nestekin alkoi loppua. Nousuun kului huomattavasti enemmän aikaa kuin suinkaan olin kuvitellut. Aroletten jälkeen noin 800 metrin korkuinen lasku Le Tourin huoltoon. Vesi loppui kesken mäen, etureidet alkoivat olla aika puuta ja kylä ei näyttänyt lähestyvät lainkaan.
Tourin huollossa toisen kerran suolaa ja magnesiumia, ehkä litra vettä, urheilujuomaa ja cocista, pullojen täyttö ja muutama siivu salamia. Pian huollosta lähdettyäni aloin miettiä että tulikohan nyt iso virhe. Les Boisin huollossa noin 10 km päässä, viimeisen nousun alla olisi tarjolla vain juomaa mutta ei mitään sapuskaa enkä tosiaan huomannut syödä Tourissa paljoakaan.
Juoksin laskut, sauvakävelin nousut, se oli pelin henki. Tässä vaiheesa tasaistenkin pätkien juokseminen alkoi tuntua vastenmieliseltä enkä pakottanut itseäni siihen. Laskut kuitenkin juoksin. Hieman ennen Les Boisin huoltoa ohitin italialaisen kaverin, jonka muistin nähneeni ainakin Tourin huollossa ja luultavasti jo aiemmin. Huoltopisteelle tultaessa oli yllättäen taas varuste check ja samat tavarat tarkastettiin. Huollossa noin litra nestettä ja pullojen täyttö. Otin yhden geelin ja söin appelsiinilohkoja joita kuitenkin oli tarjolla. Niitä söin muuten jokaisessa huollossa ja ne ovat oikein mukavan virkistäviä. Siinä pyöriessäni tapasin aiemmin mainitsemani ranskalaisherran suorittamassa 30 minuutin rangaistusta puuttuvasta pakollisesta varusteesta. Hän oli antanut otsalampun vaimolleen edellisen tarkastuksen jälkeen ja sai nyt sakon kun se puuttui repusta.
Edessä oli seuraavaksi koko reissun viimeinen mäki. Ensiksi 5 km Montenversin juna-asemalle, 6 kilometriä loivempaa nousua Plan de'l Auguilleen Midin väliaseman alapuolelle ja loppulasku maaliin, yhteensä 18 kilometriä. Tiesin kyllä jo pääseväni maaliin asti ja arvio omasta loppuajastakin alkoi tarkentua. Yritin pitää vauhdin riittävän alhaisena mutta kun ei lähde niin ei lähde. Jossain vaiheessa kone alkoi taas piiputtaa enkä meinannut päästä eteenpäin lainkaan. Pakotin alas yhden geelin ja lähes kaiken nesteen mitä edellisestä huollosta otin mukaan. Pari kaveria ohitti minut nousussa ja itse taisin ohittaa kolme. Toinen ohittaneista oli aikasakkonsa kärsinyt herra.
Montenversin huollossa taas sama kuvio, nestettä nassuun, pullot täyteen, pikkaisen sapuskaa ja eteenpäin. Aikaa huoltopaikalla meni ehkä muutama minuutti. Yksi nousussa ohittamistani kavereista oksensi huollossa hyvin voimallisesti kun jatkoin matkaani. Ajattelin että tuo ei ainakaan saa minua enää kiinni vaikka kuinka bonkkaisin. Onneksi reitti oli jo lähes tasaista. Nousua kuuden kilometrin matkalle tuli noin 300 metriä.
Aiguillen huollossa viimeisen kerran nesterumba, vähän appelsiinilohkoja ja matkalle kohti maalia. Reidet olivat todella pumpissa ja kipeät joten alamäkijuoksu ei tahtonut enää sujua. Loivempi meni aivan hyvin mutta silloin ei laakson pohja lähesty. Jyrkällä se lähesyy mutta se taas sattuu. Näiden välillä siinä tasapainoilin ja nitkuttelin kohti Midin ala-asemaa ja viimeisiä satoja metrejä Chamonixin keskustassa. Yllättäen ehkä puolessa välissä laskua takaani tuli juoksija kauheaa kyytiä. Hän oli sama italialainen jonka kanssa tulin yhtä matkaa Les Boisin huoltoon. Hän oli itsekin ihmeissään ja sanoi jo kerran kuolleensa Col de la Terrassella mutta heräänneensä nyt henkiin ja siltä hänen menonsakin näytti.
Lopulta lasku päättyi ja alkoi taival läpi Chamonixin keskustan. Tässä vaiheessa varsinaisia katsojia ei reitin varrella niinkään enää ollut mutta koska reitti kulkee kävelykatua jossa on muuten porukkaa ja terassit ovat täynnä iltaa istuvia ihmisiä, aplodeja ja kannustusta tulee koko ajan. Se antaa mukavasti voimaa pusertaa viimeiset metrit maaliviivan yli.
Katsoin kelloa viimeisen kerran hieman ennen Midin ala-asemaa ja se näytti että aikaa 15 tunnin alitukseen olisi noin vartti. Arvioin että kaupunkitaivalta on jäljellä pari kilometriä ja siihen päälle viimeiset serpentiinit loppulaskusta. Alitus menisi todella tiukoille, ehkä jotain 1-2 minuuttia metsässä ja sen jälkeen armoton kahden kilometrin puristus. Onneksi muistin lopun väärin eikä se todella ollut kahta kilometriä. Ylitin maaliviivan ajassa 14.51.36 ja olin kokonaiskisan 49. Kun edestä otetaan pois ennen minua maaliin tulleet naiset, oli miesten kisan 45. ja oman sarjani, siis ensimmäisen veteraanisarjan kolmastoista.
Matkan aikana vissiin yhdeksän Power Barin geeliä, ehkä joku 11-12 litraa nestettä, vettä, urheilujuomaa niin omista kuin järjestäjien säiliöistä, cola-colaa ja vichyä sekä huolloissa appelsiinilohkoja, salamiviipaleita, juustoa ja kakun paloja. Ei ongelmia vatsan kanssa. Yksi kusitauko.
tiistai 2. kesäkuuta 2015
Kesäkuu
1.6. Maastojuoksu. 2h30min, 18,7km. Noitatunturin yli, peurakurulle ja puiston rajaa toppiin.
Aivan jotaki vaikka reidet meni ihme tukkoon kun istuin hetken peurakurulla.
2.6. Maastojuoksu. 1h47min, 10km. Mäkivetoja tuolihissirinteen jyrkässä 5 kpl ajat noin 4min.
3.6. Maastojuoksu. 1h17min, 14,2km. Parillinen kilometri alle 4min/km. Parittomat hitaita.
4.6. -
5.6. Maastojuoksu. 3h52min, 25,5km. Noitatunturi-Laakakero-Peurakero-Huttuloma-Kultakero
6.6. Tunturikävely. 2h. Tuossa rinnealueella pyörintää hissukseen.
7.6. Sauvakävely. 1h49min. Loiva pohjoinen ja 2xFIS.
8.6. -
9.6. Maastojuoksu. 2h55min, 22,6km. Kairosmaja-Karhunjuomalampi-Huttuloma. Kurun kautta pois.
10.6. Maastojuoksu. 2h53min, 24,5km. Luostolta kotiin Lakipolkuja pitkin.
11.6. Sauvakävely. 4h35min, 18,8km. Peuraharjuun ja metsäkurujen kautta kotiin.
12.6. Maastojuoksu. 1h55min, 13,3km. Viisi kertaa Väijyn jyrkkä ja kurun kautta kotiin.
13.6. Melonta. 4h. Pyhäjokea Pyhäjärvi-Soutajan silta. Leppoisaa.
14.6. Maastojuoksu. 4h21min, 28,5km. Karhunjuomalampi-Kakkonen-Noitatunturi-Peurakuru-Peura
kero-Huttuloma. Leppoisasti yritin mennä. Ja meninkin.
15.6. -
16.6. -
17.6. -
18.6. Sauvarinne. 1h56min, 13,8km. Järjestyksessä pohjoisen sinisestä Polariin. Juosten alas.
19.6. Maastojuoksu. 2hmin, 10,3km. H:n kanssa sinistä ylös ja kurun kautta pois. Erilaisia
tempoiluja matkan varrella.
20.6. -
21.6. -
22.6. -
23.6. Juoksu. 1h. Kevyesti kävin tarkastamassa alkunousun startin ja muuten pööpöilin Breventin
puolella rinteessä.
24.6. Maastojuoksu. 1h40min. Kävin katsomassa Montenversin nousun alun.
25.6. -
26.6. 80 km du Mont Blanc. 82 km. 14h51min.
27.6. -
28.6. -
29.6. -
30.6. -
Aivan jotaki vaikka reidet meni ihme tukkoon kun istuin hetken peurakurulla.
2.6. Maastojuoksu. 1h47min, 10km. Mäkivetoja tuolihissirinteen jyrkässä 5 kpl ajat noin 4min.
3.6. Maastojuoksu. 1h17min, 14,2km. Parillinen kilometri alle 4min/km. Parittomat hitaita.
4.6. -
5.6. Maastojuoksu. 3h52min, 25,5km. Noitatunturi-Laakakero-Peurakero-Huttuloma-Kultakero
6.6. Tunturikävely. 2h. Tuossa rinnealueella pyörintää hissukseen.
7.6. Sauvakävely. 1h49min. Loiva pohjoinen ja 2xFIS.
8.6. -
9.6. Maastojuoksu. 2h55min, 22,6km. Kairosmaja-Karhunjuomalampi-Huttuloma. Kurun kautta pois.
10.6. Maastojuoksu. 2h53min, 24,5km. Luostolta kotiin Lakipolkuja pitkin.
11.6. Sauvakävely. 4h35min, 18,8km. Peuraharjuun ja metsäkurujen kautta kotiin.
12.6. Maastojuoksu. 1h55min, 13,3km. Viisi kertaa Väijyn jyrkkä ja kurun kautta kotiin.
13.6. Melonta. 4h. Pyhäjokea Pyhäjärvi-Soutajan silta. Leppoisaa.
14.6. Maastojuoksu. 4h21min, 28,5km. Karhunjuomalampi-Kakkonen-Noitatunturi-Peurakuru-Peura
kero-Huttuloma. Leppoisasti yritin mennä. Ja meninkin.
15.6. -
16.6. -
17.6. -
18.6. Sauvarinne. 1h56min, 13,8km. Järjestyksessä pohjoisen sinisestä Polariin. Juosten alas.
19.6. Maastojuoksu. 2hmin, 10,3km. H:n kanssa sinistä ylös ja kurun kautta pois. Erilaisia
tempoiluja matkan varrella.
20.6. -
21.6. -
22.6. -
23.6. Juoksu. 1h. Kevyesti kävin tarkastamassa alkunousun startin ja muuten pööpöilin Breventin
puolella rinteessä.
24.6. Maastojuoksu. 1h40min. Kävin katsomassa Montenversin nousun alun.
25.6. -
26.6. 80 km du Mont Blanc. 82 km. 14h51min.
27.6. -
28.6. -
29.6. -
30.6. -
maanantai 25. toukokuuta 2015
NUTS Karhunkierros 31km
Kesän kolmesta kisasta ensimmäinen takana. Pikku-Karhunkierroksen maisemissa Juumasta Rukalle juostu 31km:n pikamatka.
Lähdin reissuun vähän epävarmana. Vaikka liikuntapäiviä tulikin talven aikana noin 25/kk niin juoksua maaliskuussa 18h, huhtikuussa enää kahdeksan. Samoin toukokuussa. Starttasin ryhmässä D, viisitoista minuuttia ensimmäisten jälkeen. Starttiryhmä määräytyi aiemmin juostujen suoritusten perusteella ja Pyhän tunturimaratonin 13. sija viime kesältä riitti neljänteen lähtöryhmään.
Kevyt lämmittely lähimetsässä ja lähtöviivalle. Repussa pakollisten varusteiden lisäksi kolme geeliä ja noin litra urheilujuomaa. Ajattelin että kyllä nuo noin kolmen tunnin reissulle piisaa. Paukusta liikkeelle. Tajusin 15 metriä juostuani olevani aivan väärässä ryhmässä. Nousin heti ryhmän toiseksi oululaisen suunnistajanuorukaisen kantaan. Etenimme yhtä matkaa ehkä kilometrin. Jututin häntä hetken, jonka jälkeen lähdin juoksemaan omaa vauhtiani.
Varsin pian eteeni tulivat ensimmäiset - tai viimeiset - C-ryhmässä startanneet juoksijat. Jatkoin omaa vauhtiani ja ohittelin juoksijoita aina sopivan paikan tullen. Homma eteni siis samaan tyylin kuin viime kesänä Chamonixissa.
Aika makean iisiä aina Konttaisen huoltoon saakka. Kun lähdin kiikkumaan Valvavaaralle, alkoivat krampit pohkeissa ja lähentäjissä. Valtavaaran nousu on sellaista ylös-alas-menoa koko ajan. Se pelasti minut. Lopulta krampit olivat sen verran kovia etten oikein saanut enää jalkoja suoriksi. Piti aina välillä oikein pysähtyä ja seisoa hetki tikkusuorana. Pelastus siksi että kun meni ylös ja alas ja tasaista välissä, kramppi ei ollut yhtäjaksoinen vaan kulman muuttuminen helpotti hetkeksi.
Loppunousu Rukan hiihtokeskuksessa oli aika pirun kova ja jyrkkä serpentiini hiekkapolku. Nousun päältä oli noin 500 metriä maaliin kävelykeskustaan. Vielä jossain 400 metriä ennen maalia piti pysähtyä ja seisoa hetki suorana että sai krampit laukeamaan.
En tiennyt sijoituksesta matkan varrella mitään, juoksin vain. Tietysti ohittelin porukkaa koko ajan mutta kun polulla oli sekaisin kaikkien matkojen juoksijoita, ei tiennyt kenen kanssa juoksen samaa matkaa.
Maalissa sitten paljastui että olin 'kai' kisan kolmas. Aika näytti sitä mutta tulosnäytöllä nimeäni ei näkynyt. Kisan ennakko-ohjelmassa kerottiin että tulokset ilmoitetaan nettoaikoina mutta palkinnot jaetaan maaliintulojärjestyksessä. Koska olin oman sarjani maaliintulijoista joku neljäs tai viides, en lähtenyt palkintojen jakoon vaan jäin kämpille syömään sushia. Siitä huolimatta sijoituin kuitenkin kolmanneksi ja sain palkinnoksi juoksupaidan, sipsipussin ja palan leipäjuustoa, jonka viimeinen käyttöpäivä oli 29.12.2014..
Lähdin reissuun vähän epävarmana. Vaikka liikuntapäiviä tulikin talven aikana noin 25/kk niin juoksua maaliskuussa 18h, huhtikuussa enää kahdeksan. Samoin toukokuussa. Starttasin ryhmässä D, viisitoista minuuttia ensimmäisten jälkeen. Starttiryhmä määräytyi aiemmin juostujen suoritusten perusteella ja Pyhän tunturimaratonin 13. sija viime kesältä riitti neljänteen lähtöryhmään.
Kevyt lämmittely lähimetsässä ja lähtöviivalle. Repussa pakollisten varusteiden lisäksi kolme geeliä ja noin litra urheilujuomaa. Ajattelin että kyllä nuo noin kolmen tunnin reissulle piisaa. Paukusta liikkeelle. Tajusin 15 metriä juostuani olevani aivan väärässä ryhmässä. Nousin heti ryhmän toiseksi oululaisen suunnistajanuorukaisen kantaan. Etenimme yhtä matkaa ehkä kilometrin. Jututin häntä hetken, jonka jälkeen lähdin juoksemaan omaa vauhtiani.
Varsin pian eteeni tulivat ensimmäiset - tai viimeiset - C-ryhmässä startanneet juoksijat. Jatkoin omaa vauhtiani ja ohittelin juoksijoita aina sopivan paikan tullen. Homma eteni siis samaan tyylin kuin viime kesänä Chamonixissa.
Aika makean iisiä aina Konttaisen huoltoon saakka. Kun lähdin kiikkumaan Valvavaaralle, alkoivat krampit pohkeissa ja lähentäjissä. Valtavaaran nousu on sellaista ylös-alas-menoa koko ajan. Se pelasti minut. Lopulta krampit olivat sen verran kovia etten oikein saanut enää jalkoja suoriksi. Piti aina välillä oikein pysähtyä ja seisoa hetki tikkusuorana. Pelastus siksi että kun meni ylös ja alas ja tasaista välissä, kramppi ei ollut yhtäjaksoinen vaan kulman muuttuminen helpotti hetkeksi.
Loppunousu Rukan hiihtokeskuksessa oli aika pirun kova ja jyrkkä serpentiini hiekkapolku. Nousun päältä oli noin 500 metriä maaliin kävelykeskustaan. Vielä jossain 400 metriä ennen maalia piti pysähtyä ja seisoa hetki suorana että sai krampit laukeamaan.
En tiennyt sijoituksesta matkan varrella mitään, juoksin vain. Tietysti ohittelin porukkaa koko ajan mutta kun polulla oli sekaisin kaikkien matkojen juoksijoita, ei tiennyt kenen kanssa juoksen samaa matkaa.
Maalissa sitten paljastui että olin 'kai' kisan kolmas. Aika näytti sitä mutta tulosnäytöllä nimeäni ei näkynyt. Kisan ennakko-ohjelmassa kerottiin että tulokset ilmoitetaan nettoaikoina mutta palkinnot jaetaan maaliintulojärjestyksessä. Koska olin oman sarjani maaliintulijoista joku neljäs tai viides, en lähtenyt palkintojen jakoon vaan jäin kämpille syömään sushia. Siitä huolimatta sijoituin kuitenkin kolmanneksi ja sain palkinnoksi juoksupaidan, sipsipussin ja palan leipäjuustoa, jonka viimeinen käyttöpäivä oli 29.12.2014..
tiistai 5. toukokuuta 2015
TOUKOKUU
1.5. Mäki. Telemarkkia jotain klo 11.30 - 16.30. Mp. 87
2.5. Mäki. Telemarkkia kiukulla, mm. rinne circus, 11-16-11.15. Mp. 88
3.5. -
4.5. -
5.5. Juoksu. 1h1min. 10,5km. Kemijärven suunnassa pyörätietä. Aika paskaa.
6.5. -
7.5. Juoksu. 1h14min. 11,7km. Kemijärven suunassa. Lähes yhtä paskaa.
8.5. Juoksu. 1h7min. 12,5km. Kemijärven suunnassa. Paska vähenee. Jotain kevyitä vetoja.
9.5. -
10.5. Maastojuoksu. 55min. 6,6km. Bollmansveien kerran ylös. Lunta oli.
11.5. Rando. 2h30min. Seiska Tamokissa H:n kanssa. 1h45min ylös. Mp. 89
12.5. Rando. 5h. 11km. Statoililta ylös mutta lippa esti kuruun nousun. Nousua 860m. Mp. 90.
13.5. Rando. 4h25min. 6,3km. Moskkogáisi. 2h56min. ylös (967m). Koivikossa räpelöinnin
jälkeen oikean puoleista kurua ylös ja kalliota nuollen tonniin. Loistava Sohjolasku. Mp. 91.
14.4. Maastojuoksu. 2h26min. 16,3km. (nousua 840m). Bollmansveien kahteen kertaan.
Eka kerralla nousin 500:een umpilumessa. Toisella kerralla vain lumirajaan.
15.5. Rando. 6h11min. 8,7km. Otertind. Hakkukuru. 4h37min ylös. Topista ehkä 20 metriä.
Kapeikkoon asti side steppia, sit hyvää, tiivistä lunta. Heljän ja Janin kanssa.
Huippureissu! Mp. 92.
16.5. -
17.5. Rando. 1h48min. 5,2 km. 1h13min. ylös. Nousua 630 metriä. Rostafjellet Tamokissa. Heljän ja
Janin kanssa hyvä sohjolasku kauden viimeiseksi mäeksi. Leppoisaa. Mp. 93.
18.5. Maastojuoksu 1h59min. 13,8km. Noitatunturin lenkkin Isokurun läpi. Paikoin lunta.
19.5. Juoksu. 1h. 13km. Kemijärvne puolella 5x500m vetoja n. 4min/km vauhdilla. Helppoa.
20.5. -
21.5. Juoksu. 42min. 5,5km. Kevyttä hölkkää ja sorakuopalla 5x8sek. mäkivetoa. heh heh.
22.5.
23.5. Maastojuoksu. 3h33min. 31km. NUTS Karhunkierros. Kolmossija!
24.5. -
25.5. -
26.5. Maastojuoksu. 1h20min, 10,1km. Tunturin ympäri hissukseen tunnustellen miltä jalat tuntuu.
27.5. Maastojuoksu. 1h36min, 12,7km. Lyhyitä mäkivetoja huoltotiellä ja Karhunjuomallen
kautta tunturin ympäri.
28.5. Kunniakierros. 59min, 13,45km. Vuorotellen peruskm ja noin 4min/km. Yhteensä 33 kierrosta.
29.5. -
30.5. -
31.5. -
2.5. Mäki. Telemarkkia kiukulla, mm. rinne circus, 11-16-11.15. Mp. 88
3.5. -
4.5. -
5.5. Juoksu. 1h1min. 10,5km. Kemijärven suunnassa pyörätietä. Aika paskaa.
6.5. -
7.5. Juoksu. 1h14min. 11,7km. Kemijärven suunassa. Lähes yhtä paskaa.
8.5. Juoksu. 1h7min. 12,5km. Kemijärven suunnassa. Paska vähenee. Jotain kevyitä vetoja.
9.5. -
10.5. Maastojuoksu. 55min. 6,6km. Bollmansveien kerran ylös. Lunta oli.
11.5. Rando. 2h30min. Seiska Tamokissa H:n kanssa. 1h45min ylös. Mp. 89
12.5. Rando. 5h. 11km. Statoililta ylös mutta lippa esti kuruun nousun. Nousua 860m. Mp. 90.
13.5. Rando. 4h25min. 6,3km. Moskkogáisi. 2h56min. ylös (967m). Koivikossa räpelöinnin
jälkeen oikean puoleista kurua ylös ja kalliota nuollen tonniin. Loistava Sohjolasku. Mp. 91.
14.4. Maastojuoksu. 2h26min. 16,3km. (nousua 840m). Bollmansveien kahteen kertaan.
Eka kerralla nousin 500:een umpilumessa. Toisella kerralla vain lumirajaan.
15.5. Rando. 6h11min. 8,7km. Otertind. Hakkukuru. 4h37min ylös. Topista ehkä 20 metriä.
Kapeikkoon asti side steppia, sit hyvää, tiivistä lunta. Heljän ja Janin kanssa.
Huippureissu! Mp. 92.
16.5. -
17.5. Rando. 1h48min. 5,2 km. 1h13min. ylös. Nousua 630 metriä. Rostafjellet Tamokissa. Heljän ja
Janin kanssa hyvä sohjolasku kauden viimeiseksi mäeksi. Leppoisaa. Mp. 93.
18.5. Maastojuoksu 1h59min. 13,8km. Noitatunturin lenkkin Isokurun läpi. Paikoin lunta.
19.5. Juoksu. 1h. 13km. Kemijärvne puolella 5x500m vetoja n. 4min/km vauhdilla. Helppoa.
20.5. -
21.5. Juoksu. 42min. 5,5km. Kevyttä hölkkää ja sorakuopalla 5x8sek. mäkivetoa. heh heh.
22.5.
23.5. Maastojuoksu. 3h33min. 31km. NUTS Karhunkierros. Kolmossija!
24.5. -
25.5. -
26.5. Maastojuoksu. 1h20min, 10,1km. Tunturin ympäri hissukseen tunnustellen miltä jalat tuntuu.
27.5. Maastojuoksu. 1h36min, 12,7km. Lyhyitä mäkivetoja huoltotiellä ja Karhunjuomallen
kautta tunturin ympäri.
28.5. Kunniakierros. 59min, 13,45km. Vuorotellen peruskm ja noin 4min/km. Yhteensä 33 kierrosta.
29.5. -
30.5. -
31.5. -
maanantai 13. huhtikuuta 2015
Huhtikuu
1.4. Mäki. Jaakon kanssa könyttiin persettä koko päivä. Mp. 64
Maastojuoksu. 53 min. 7 km. Pohjoiseen ja tuolia alas. Tosi nihkiää ja surkiaa.
2.4. Mäki. Jaakon kanssa könyttiin persettä koko päivä. Mp. 65
3.4. -
4.4. Mäki. 2h 10 min. 9 km. Saunalenkki kaksi kertaa. Ensi kämpiltä koivikon läpi, sit puolesta
välistä
ylös. 981 nousumetriä. Mp. 66
5.4. Mäki. 3h Svartfjellet Kåfjordenissa. Johonki tonniin noustiin. Oisko lähtö ollut jotain 200 mpy.
Aivan hyvää laskua mutta flätti valo. Mp. 67
6.4. Hiihto. 2h 20min. 8km. Kilpisjärvellä käytiin Pikku Mallan maisemissa himmelihiihtämässä.
Nousua 338 metriä.
7.4. -
8.4. -
9.4. Mäki. Saunalenkillä. 6h. Ensin pohjoispuolen paudakuru noin tonnista, sit Miku Merikannon
kanssa eteläpuolen joku muu kuru ja vielä parin kilsan skini toppiin. Huippureissu! Mp. 68
10.4. Mäki. Tytebaertindenin eteläkuru. 3h. Kauhealla hanalla toppiin ku jäin startissa telineisiin. Mp.
69.
11.4. Mäki. Ellendaltindin länsikuru. 5h58min. 12,5km. Nousua 1245 m. Kurussa paudaa
vaihtelevasti
20-40 senttiä. Laskin yhdellä vedolla koko kurun. Upea reissu! Mukana H, AP ja Rokko. Mp. 70.
12.4. -
13.4. -
14.4. Mäki. 2h43min, 10,8km. Pikkurando Rikun kanssa. Isokurun kodalta Kakkosen päälle, siitä
Pikkukurulle ja Noitatunturin toppiin. Lasku alas Karhunjuomalammelle ja hiihto Wurstiin
syömään. Wurstista vielä sähkölinjaa Saunakurulle ja sinistä pitkin kotia. Mp.71
15.4. Mäki. Tellua 20 mäkeä. Jotenkin laiskaa oli mutta kengät tuntui hyviltä. Mp 72.
16.4. Mäki. Tellua parisen tuntia. Kova mäki ja leveä suksi ei toimi hyvin. Mp 73.
17.4. Mäki. 1h28min. 7,7km. Hanskat hukassa - rando Rikun kanssa. Mp74.
18.4. Mäki. Sohjotellua pitkä päivä. Mp 75.
19.4. Mäki. Sohjotellua ei yhtä pitkään. Mp 76.
Juoksu. 1h3min. 9km. Perusreitti pyörätietä ja pohjoista ylös ja tuolia alas. Ei hyvä.
20.4. Mäki. 2h51min. 13,7km. Kakkonen-Noitatunturi-Kuorinkikuru-Noitatunturi-
Karhunjuomalampi-Kultakero. Hyvä reissu. Mp 77.
21.4. Mäki. Telemarkkia sohjossa 41/2 h ja ehkä rapiat 30 vetoa. Mp 78.
Himmelihiihto. 1h15min. Huoltotiellä ja puiston rajan tuntumassa. Rauhassa.
22.4. Mäki. Telmarkkia sohjossa joku 4 h ja jotakin kymmeniä runeja. Mp 79.
23.4. Mäki. Telmarkkia sohjossa joku 4 h ja jotakin kymmeniä runeja. Mp 80.
24.4. Juoksu. 1h 42min. 12,7 km. Isokurun läpi ja pohjoista topissa mutka.
25.4. Mäki. Telemarkkia joku 40 runia. Mp 81.
26.4. Mäki. Telemarkkia joku 30 runia. Mp 82.
27.4. Mäki. Telemarkkia 19 runia Tuomaksen kanssa. Mp 83.
28.4. Mäki. Telemarkkia joku parikyt mäkeä. Mp 84.
29.4. Juoksu. 2h 39min, 17,8 km. Viiden huipun reitti hangen seljässä.
Mäki. Alppia joku vajaa 3 h. Mp 85.
30.4. Juoksu. 1h 57min, 12,3 km. Oravalampi-Pikkukuru-putous-Lampiokuru-huoltotie
Mäki. Telemarkkia parisen tuntia. Väsynyt ja nälkä. Mp 86.
Maastojuoksu. 53 min. 7 km. Pohjoiseen ja tuolia alas. Tosi nihkiää ja surkiaa.
2.4. Mäki. Jaakon kanssa könyttiin persettä koko päivä. Mp. 65
3.4. -
4.4. Mäki. 2h 10 min. 9 km. Saunalenkki kaksi kertaa. Ensi kämpiltä koivikon läpi, sit puolesta
välistä
ylös. 981 nousumetriä. Mp. 66
5.4. Mäki. 3h Svartfjellet Kåfjordenissa. Johonki tonniin noustiin. Oisko lähtö ollut jotain 200 mpy.
Aivan hyvää laskua mutta flätti valo. Mp. 67
6.4. Hiihto. 2h 20min. 8km. Kilpisjärvellä käytiin Pikku Mallan maisemissa himmelihiihtämässä.
Nousua 338 metriä.
7.4. -
8.4. -
9.4. Mäki. Saunalenkillä. 6h. Ensin pohjoispuolen paudakuru noin tonnista, sit Miku Merikannon
kanssa eteläpuolen joku muu kuru ja vielä parin kilsan skini toppiin. Huippureissu! Mp. 68
10.4. Mäki. Tytebaertindenin eteläkuru. 3h. Kauhealla hanalla toppiin ku jäin startissa telineisiin. Mp.
69.
11.4. Mäki. Ellendaltindin länsikuru. 5h58min. 12,5km. Nousua 1245 m. Kurussa paudaa
vaihtelevasti
20-40 senttiä. Laskin yhdellä vedolla koko kurun. Upea reissu! Mukana H, AP ja Rokko. Mp. 70.
12.4. -
13.4. -
14.4. Mäki. 2h43min, 10,8km. Pikkurando Rikun kanssa. Isokurun kodalta Kakkosen päälle, siitä
Pikkukurulle ja Noitatunturin toppiin. Lasku alas Karhunjuomalammelle ja hiihto Wurstiin
syömään. Wurstista vielä sähkölinjaa Saunakurulle ja sinistä pitkin kotia. Mp.71
15.4. Mäki. Tellua 20 mäkeä. Jotenkin laiskaa oli mutta kengät tuntui hyviltä. Mp 72.
16.4. Mäki. Tellua parisen tuntia. Kova mäki ja leveä suksi ei toimi hyvin. Mp 73.
17.4. Mäki. 1h28min. 7,7km. Hanskat hukassa - rando Rikun kanssa. Mp74.
18.4. Mäki. Sohjotellua pitkä päivä. Mp 75.
19.4. Mäki. Sohjotellua ei yhtä pitkään. Mp 76.
Juoksu. 1h3min. 9km. Perusreitti pyörätietä ja pohjoista ylös ja tuolia alas. Ei hyvä.
20.4. Mäki. 2h51min. 13,7km. Kakkonen-Noitatunturi-Kuorinkikuru-Noitatunturi-
Karhunjuomalampi-Kultakero. Hyvä reissu. Mp 77.
21.4. Mäki. Telemarkkia sohjossa 41/2 h ja ehkä rapiat 30 vetoa. Mp 78.
Himmelihiihto. 1h15min. Huoltotiellä ja puiston rajan tuntumassa. Rauhassa.
22.4. Mäki. Telmarkkia sohjossa joku 4 h ja jotakin kymmeniä runeja. Mp 79.
23.4. Mäki. Telmarkkia sohjossa joku 4 h ja jotakin kymmeniä runeja. Mp 80.
24.4. Juoksu. 1h 42min. 12,7 km. Isokurun läpi ja pohjoista topissa mutka.
25.4. Mäki. Telemarkkia joku 40 runia. Mp 81.
26.4. Mäki. Telemarkkia joku 30 runia. Mp 82.
27.4. Mäki. Telemarkkia 19 runia Tuomaksen kanssa. Mp 83.
28.4. Mäki. Telemarkkia joku parikyt mäkeä. Mp 84.
29.4. Juoksu. 2h 39min, 17,8 km. Viiden huipun reitti hangen seljässä.
Mäki. Alppia joku vajaa 3 h. Mp 85.
30.4. Juoksu. 1h 57min, 12,3 km. Oravalampi-Pikkukuru-putous-Lampiokuru-huoltotie
Mäki. Telemarkkia parisen tuntia. Väsynyt ja nälkä. Mp 86.
tiistai 10. maaliskuuta 2015
Maaliskuu 2015. Aurinko nousee.
1.3. Mäki. Teron ja Aleksin kanssa heitettiin rundia Aittokurussa ja Aittokurun salaisella sektorilla
sijaitsevassa mystisessä tattimaassa. Mp. 49.
2.3. Juoksu. 2h 5 min. 17,7 km. Aikamoista tarpomista paikoin upottavilla poluilla. Mutta mukavaa.
Sauvajuoksu pohjoista ylös tuntui sujuvan helposti.
3.3. Mäki. Vissiin Aittokurussa hyppelehdin. Mp 50.
4.3. Mäki. Samaa ku eilen. Mp 51.
5.3. Mäki. Teemun kanssa kuvattiin Aittokurussa pari tuntia. Mp 52.
6.3. Mäki. Vissiin Aittokurussa hyppelehdin. Mp 53.
7.3. Mäki. 4h 15 min. Pikkukurussa Heljän ja Hannun kanssa. Kolme laskua Pikkukuruun
ja viimeinen
Isokuruun keskeltä. Mp 54.
8.3. Mäki. 3h 45 min. Heljän kanssa kaksin. Kaksi laskua Noitatunturin topista kuruun. Mp. 55.
9.3. -
10.3. Juoksu. 1h 11 min. 13 km. Peruslenkki jokivarressa. Vähän nihkiää.
11.3. Juoksu 2h 43 min. 27,5 km. Aivan mukavan rentoa.
12.3. Juoksu 3h 23 min. 36 km. Eka kerran tuntui jossain 17 km että nyt ei jaksa. Sit ehkä
jossain mutta ei oikeastaan pahasti. Takareidet mulla ekana väsyy mutta olisi tuota voinut vielä
jatkaakin.
19.3. Juoksu. 1h5min. 8,5 km. Aamulenkki Isokuru-Lampiokuru.
Mäki. Jotain eka ja lopuksi Peter Velisekin klinikka 21/2h. Mp. 59.
20.3. Skinnaus. 30min. 3,4 km. Randokisareitin kellotus. Aika hapokasta.
21.3. -
22.3. Mäki. Aittokurua tattimaan kautta ja suoraan. Isolla porukalla. Mp. 60.
23.3. -
24.3. Juoksu. 1h 04min. Heljän töistä kotiin.
25.3. Juoksu. 48min. Fridan ja Frasan kanssa kaksi kierrosta umpihangessa Niilesjärven ympäri.
26.3. -
27.3. Maastojuoksu. 2h 37 min. Pyörätietä pohjoiseen. Loiva pohjoinen ylös. Sen jälkeen järjestyksessä
Huttu-vanha tuoli-FIS-Polar aina sinistä alas. Lopuksi loiva pohjoinen alas ja pyörätietä kotiin.
28.3. Mäki. En muista. Mp. 61.
29.3. Mäki. En muista. Mp. 62.
30.3. Mäki. Jaakon kanssa nopeasti jotain persettä vedettiin. Mp. 63.
31.3. -
sijaitsevassa mystisessä tattimaassa. Mp. 49.
2.3. Juoksu. 2h 5 min. 17,7 km. Aikamoista tarpomista paikoin upottavilla poluilla. Mutta mukavaa.
Sauvajuoksu pohjoista ylös tuntui sujuvan helposti.
3.3. Mäki. Vissiin Aittokurussa hyppelehdin. Mp 50.
4.3. Mäki. Samaa ku eilen. Mp 51.
5.3. Mäki. Teemun kanssa kuvattiin Aittokurussa pari tuntia. Mp 52.
6.3. Mäki. Vissiin Aittokurussa hyppelehdin. Mp 53.
7.3. Mäki. 4h 15 min. Pikkukurussa Heljän ja Hannun kanssa. Kolme laskua Pikkukuruun
ja viimeinen
Isokuruun keskeltä. Mp 54.
8.3. Mäki. 3h 45 min. Heljän kanssa kaksin. Kaksi laskua Noitatunturin topista kuruun. Mp. 55.
9.3. -
10.3. Juoksu. 1h 11 min. 13 km. Peruslenkki jokivarressa. Vähän nihkiää.
11.3. Juoksu 2h 43 min. 27,5 km. Aivan mukavan rentoa.
12.3. Juoksu 3h 23 min. 36 km. Eka kerran tuntui jossain 17 km että nyt ei jaksa. Sit ehkä
jossain mutta ei oikeastaan pahasti. Takareidet mulla ekana väsyy mutta olisi tuota voinut vielä
jatkaakin.
13.3. -
14.3. Maastojuoksu. 3h35min. 24,6 km. Kunnon rymy. Nousua ja laskua reilu tonni.
Skiniträkkiä Pikkukurun laitaa jne.
Skiniträkkiä Pikkukurun laitaa jne.
15.3. Skinnaus. 3h 45min. 15 km. Tsokka-Isokuru-Kuorinkikuru-Peurakuru-Noitatunturi-Pikkukuru-
Karhunjuomalampi-Tsokka. Mp. 56.
16.3. -
17.3. Skinnaus. 3h26min. 12,7 km. Tsokka-Karhunjuomalampi-Annikinlampi-Kuorinkikuru-Isokuru.
Mp. 57.
18.3. Mäki. Telemarkkia semikiukulla. Mp. 58.19.3. Juoksu. 1h5min. 8,5 km. Aamulenkki Isokuru-Lampiokuru.
Mäki. Jotain eka ja lopuksi Peter Velisekin klinikka 21/2h. Mp. 59.
20.3. Skinnaus. 30min. 3,4 km. Randokisareitin kellotus. Aika hapokasta.
21.3. -
22.3. Mäki. Aittokurua tattimaan kautta ja suoraan. Isolla porukalla. Mp. 60.
23.3. -
24.3. Juoksu. 1h 04min. Heljän töistä kotiin.
25.3. Juoksu. 48min. Fridan ja Frasan kanssa kaksi kierrosta umpihangessa Niilesjärven ympäri.
26.3. -
27.3. Maastojuoksu. 2h 37 min. Pyörätietä pohjoiseen. Loiva pohjoinen ylös. Sen jälkeen järjestyksessä
Huttu-vanha tuoli-FIS-Polar aina sinistä alas. Lopuksi loiva pohjoinen alas ja pyörätietä kotiin.
28.3. Mäki. En muista. Mp. 61.
29.3. Mäki. En muista. Mp. 62.
30.3. Mäki. Jaakon kanssa nopeasti jotain persettä vedettiin. Mp. 63.
31.3. -
keskiviikko 4. helmikuuta 2015
Helmikuu
1.2. Nopea pisto Isokurussa. Lasku maston suunnasta laavua hipoen kuruun, kakkosen päälle
puurajaan ja lasku kuruun. Mp 40
puurajaan ja lasku kuruun. Mp 40
Metsäsuksihiihto. Tai skinnaus. 2h 2min, 7,9km. Kämpiltä sateenkaaritien mökkien alapuolelta
kohti huoltotien mutkaa. Aittokurun yläpuolelta pohjoisrinteiden yli ja maston ympäri.
Expressiltä polaria lasku alas. Lunta oli vaivaksi asti.
kohti huoltotien mutkaa. Aittokurun yläpuolelta pohjoisrinteiden yli ja maston ympäri.
Expressiltä polaria lasku alas. Lunta oli vaivaksi asti.
2.2. Mäki. Telluilla yritin laskea rinteiden vierustoja mutta tuuli oli hakannut. Semmoista rimpuilua,
muutama runi Aittokuruun Hastin ja Peterin kanssa. Mp 41.
muutama runi Aittokuruun Hastin ja Peterin kanssa. Mp 41.
Juoksu. 1h 12min, 10,5km. Pyörätien päähän Astelin suunnassa, sit loiva pohjoinen ylös ja
tuolihissinrinnettä alas. Juoksin koko ylämatkan vaikka tiukkaa teki.
tuolihissinrinnettä alas. Juoksin koko ylämatkan vaikka tiukkaa teki.
3.2. Mäki. Kaksi tuntia ennenkuin piti lähteä Ouluun. Kymmenkunta mäkeä. Kolme Aittokurua. Siellä olisi hyppykelit parhaimmillaan. Mp 42.
4.2. Metsäsuksihiihto. 1h 15 min. Fridan ja Frasan kanssa Valkeisjärven ympäri.
5.2. -
6.2. Metsäsuksihiihto. 1h 10 min. Fridan ja Frasan kanssa Valkeisjärven ympäri.
7.2. FreeKing Ride. Ei merkittäviä saavutuksia kisarintamalla mutta hyvää laskua hoitamattomassa 10-rinteessä. Mp 43.
8.2. Metsäsuksihiihto. 1h 38 min. 7,7 km. Valkeisjärvellä kahvilla.
9.2. Juoksu. 40 min. 6,1 km. Todella tuskainen aamulenkki kahvimaitokauppaan ja takaisin. Aika
tympiää.
Juoksu. 20 min. 3,8 km.
Tunnin sähly ja 20 min. 3,8 km takas kotiin.
10.2. Kävely. 40 min. 4,6 km, lumet katolta 1h 25 min, kävely 40 min, 4,4 km.
11.2. Juoksu 2h 35 min. 24 km. Jokirantaa alas kirjastolle, Nallikariin ja joen pohjoispuolta takas
kotiin.
12.2. Metsäsuksihiihto. 1h 15 min. Hyvin hissukseen murtuvan hangen seljässä pimenevässä illassa
tuossa takametsässä. Palauttelua.
13.2. Juoksu. 1h 3 min, 11,6 km. Hurjastelin nopean lenkin ennen tunturiin lähtöä.
14.2. Kevyt mäki telluilla. Mp 44.
Fyysinen työ. Lumen kolaus 1h20min. SE on mukavaa!
15.2. -
16.2. Juoksu 1h46min. 15,7km. Lintutorni-(lähes)Pyhänkasteenputos-Vanhatuoli ylös-Loiva
pohjoinen alas-pyörätien päästä kotiin.
17.2. Hiihto 2h. Maaritin kanssa eka tunti rauhassa, toinen tunti vähän turhan kovaa.
18.2. Hiihto 2h. Asteli-Kiimaselkä-Huttuloma-Kiimaselkä-Asteli. Nyt koko reissu hyvin rauhassa
Maaritin vauhtia.
19.2. -
20.2. Hiihto 3h 4 min. 30 km. Hervan Saulin kanssa Tunturin ympäryslatu. Hyvin rauhassa ja välissä
kuvattiin. Hieno ja upea latu.
21.2. Rando. 5h 15 min. 10,7km. 720 metriä nousua. Pikkukurussa. Kaksi laskua Oravalammelle ja
Isokurun kautta kotiin. Routalan Mikko, Hervan Sauli, H ja mä. Mukavaa ja rauhallista. Aivan
hyvää lunta puiden alla. Mp. 45.
22.2. Rando 4h 15 min. 940 metriä nousua. Sama ku eilen mutta Mikko vaihtui Tiinaksi ja Saulin
kanssa laskettiin vielä yksi lasku. Mp. 46.
23.2. Juoksu 21 min. 3,8 km. Sählyhallille.
Tunnin sähly. En tiedä oliko tempo kaikkiaan rauhallisempi vai mulla parempi isku kun ei
tarvinnut mennä koko aikaa aivan täysillä. Välissä pystyi jopa himmaamaan ja tasaamaan
sykettä.
25.2. Juoksu 54 min. 10 km. Heinäpäästä, Oulu Astangan salilta kotsaan. Alussa kauhiaa,
myöhemmin mukavaa.
26.2. Mäki. Kevyttä pyörittelyä täydellisessä sinkissä joku 2-3 h. Mp. 47.
27.2. Mäki. Valtterin kanssa hissukseen koko päivä mäessä. Mp 48.
28.2. -
4.2. Metsäsuksihiihto. 1h 15 min. Fridan ja Frasan kanssa Valkeisjärven ympäri.
5.2. -
6.2. Metsäsuksihiihto. 1h 10 min. Fridan ja Frasan kanssa Valkeisjärven ympäri.
7.2. FreeKing Ride. Ei merkittäviä saavutuksia kisarintamalla mutta hyvää laskua hoitamattomassa 10-rinteessä. Mp 43.
8.2. Metsäsuksihiihto. 1h 38 min. 7,7 km. Valkeisjärvellä kahvilla.
9.2. Juoksu. 40 min. 6,1 km. Todella tuskainen aamulenkki kahvimaitokauppaan ja takaisin. Aika
tympiää.
Juoksu. 20 min. 3,8 km.
Tunnin sähly ja 20 min. 3,8 km takas kotiin.
10.2. Kävely. 40 min. 4,6 km, lumet katolta 1h 25 min, kävely 40 min, 4,4 km.
11.2. Juoksu 2h 35 min. 24 km. Jokirantaa alas kirjastolle, Nallikariin ja joen pohjoispuolta takas
kotiin.
12.2. Metsäsuksihiihto. 1h 15 min. Hyvin hissukseen murtuvan hangen seljässä pimenevässä illassa
tuossa takametsässä. Palauttelua.
13.2. Juoksu. 1h 3 min, 11,6 km. Hurjastelin nopean lenkin ennen tunturiin lähtöä.
14.2. Kevyt mäki telluilla. Mp 44.
Fyysinen työ. Lumen kolaus 1h20min. SE on mukavaa!
15.2. -
16.2. Juoksu 1h46min. 15,7km. Lintutorni-(lähes)Pyhänkasteenputos-Vanhatuoli ylös-Loiva
pohjoinen alas-pyörätien päästä kotiin.
17.2. Hiihto 2h. Maaritin kanssa eka tunti rauhassa, toinen tunti vähän turhan kovaa.
18.2. Hiihto 2h. Asteli-Kiimaselkä-Huttuloma-Kiimaselkä-Asteli. Nyt koko reissu hyvin rauhassa
Maaritin vauhtia.
19.2. -
20.2. Hiihto 3h 4 min. 30 km. Hervan Saulin kanssa Tunturin ympäryslatu. Hyvin rauhassa ja välissä
kuvattiin. Hieno ja upea latu.
21.2. Rando. 5h 15 min. 10,7km. 720 metriä nousua. Pikkukurussa. Kaksi laskua Oravalammelle ja
Isokurun kautta kotiin. Routalan Mikko, Hervan Sauli, H ja mä. Mukavaa ja rauhallista. Aivan
hyvää lunta puiden alla. Mp. 45.
22.2. Rando 4h 15 min. 940 metriä nousua. Sama ku eilen mutta Mikko vaihtui Tiinaksi ja Saulin
kanssa laskettiin vielä yksi lasku. Mp. 46.
23.2. Juoksu 21 min. 3,8 km. Sählyhallille.
Tunnin sähly. En tiedä oliko tempo kaikkiaan rauhallisempi vai mulla parempi isku kun ei
tarvinnut mennä koko aikaa aivan täysillä. Välissä pystyi jopa himmaamaan ja tasaamaan
sykettä.
25.2. Juoksu 54 min. 10 km. Heinäpäästä, Oulu Astangan salilta kotsaan. Alussa kauhiaa,
myöhemmin mukavaa.
26.2. Mäki. Kevyttä pyörittelyä täydellisessä sinkissä joku 2-3 h. Mp. 47.
27.2. Mäki. Valtterin kanssa hissukseen koko päivä mäessä. Mp 48.
28.2. -
maanantai 12. tammikuuta 2015
Tammikuu
1.1. Mäki. En muista. Jotain lähialuehommia. Mp 22
2.1. Mäki. En muista. Mp 23
Himmelihiihto 2 h.
3.1. Mäki. Loukkasin selän. Mp 24
4.1. Mäki. Varovainen kun selkään sattui. Mp 25
5.1. Mäki. Jotain. Sami P ja Jonna oli kulmilla. Mp 26
6.1. Himmelihiihto 2 h.
7.1. Mäki. Mp 27
Juoksu 54 min. 7,5 km. Pohjoista ylös ja tuolia alas.
8.1. Mäki. Mp 28
Himmelihiihto Ukonhatu yli sinkissä. 2 h 35 min, 12 km.
9.1. Mäki. Neppailua. Mp 29
10.1. Mäki. Pakkaspäivän pujoittelua Hutussa ja rinteissä. Mp 30
Himmelihiihto 1 h 30 min.
11.1. Mäki. Puolitoista tuntia pakkasessa. Mp 31.
Himmelihiihto Ukonhatun yli 2 h
12.1. -
13.1. Lounasjooga
14.1. Juoksu 1h23min. 14,8 km.
15.1. Lounasjooga
16.1. Juoksu 1h 59 min. 19,5 km.
17.1. Mäki Syötteellä. Pehmeät jalat. Mp32
18.1. Metsäsuksihiihto 3h 43 min. 8,7 km. PytkynharjuE-Riihitupa-Lauttalampi-Kellarilampi-
PytkynharjuE
19.1. Juoksu 21min. 3,9km. Sählyyn
Sähly 1h. Täysii!
20.1. Lounasjooga
21.1. Juoksu 1h 45min. 19 km.
Jooga. Seisomasarja ja istumasarjan alku. Lämpö tekee ihmiselle. Jooga ei ole talvilaji
22.1. Jooga. Sama kotona. Jos eilen meni salilla 1h25min, nyt samaan 55min
23.1. Trainer. 45min. Aika paskaa.
24.1. Mäki. Aamusta Pikkukuruun. Pari laskua ja Kakkosen yli takaisin kämpille. Mp33
25.1. Mäki. Sama ku eilen paitsi yksi mäki vissiin enemmän. Mp34
26.1. Mäki. Yksin vähän tylsää. Taisin olla telluilla. Mp35
Juoksu. 1h 12min, 10,3 km. Astelin suuntaan pyörätien päähän, jyrkkää pohjoista ylös ja tuolia
alas.
27.1. Mäki. Vähän kuin eilen. Yksin tylsää. Mp36
Kävely/juoksu. 2h 12 min, 11,1 km. Kävelin Putoukselle ja siitä umpista/vanhojen
lumikenkäurien rippeitä Karhunjuomalammen kautta pohjoiseen ja pyörätietä pois.
28.1. Mäki. Yksin mutta nyt ei ollut tylsää kun sateli lunta koko päivän ja mukavaa oli. Mp37
29.1. Metsäsuksihiihto. 1h 41 min, 7km. Poroaidalle ja varsitietä takaisin. Todella raskasta ja hidasta,
2,9km ensimmäiseen tuntiin. Hyvvää reeniä.
30.1. Mäki. Kaikkien aikojen pyydapäivä Pyhällä. Mittasin keskiviikkona auton katolta 15 senttiä ja
sen jälkeen satoi kaksi päivää lisää. Oikeasti aivan eeppisen hyvää laskua. Siis Suomessa. Mp38
31.1. Mäki. Pikkukurupäivä. Varovasti kun lunta oli todella paljon ja pohjat ovat tunnetusti
epävakaat. Yksi lasku Oravalammen suuntaan, sit toinen puurajasta Oravalammelle. Vielä
kerran puurajaan ja siitä kuruun. Sitten perinteisesti nousu kakkosen toppiin ja hiihtelyä
Isokurulle. Pimeän kähmässä vielä laiton lasku kuruun ja pois. Mp39
2.1. Mäki. En muista. Mp 23
Himmelihiihto 2 h.
3.1. Mäki. Loukkasin selän. Mp 24
4.1. Mäki. Varovainen kun selkään sattui. Mp 25
5.1. Mäki. Jotain. Sami P ja Jonna oli kulmilla. Mp 26
6.1. Himmelihiihto 2 h.
7.1. Mäki. Mp 27
Juoksu 54 min. 7,5 km. Pohjoista ylös ja tuolia alas.
8.1. Mäki. Mp 28
Himmelihiihto Ukonhatu yli sinkissä. 2 h 35 min, 12 km.
9.1. Mäki. Neppailua. Mp 29
10.1. Mäki. Pakkaspäivän pujoittelua Hutussa ja rinteissä. Mp 30
Himmelihiihto 1 h 30 min.
11.1. Mäki. Puolitoista tuntia pakkasessa. Mp 31.
Himmelihiihto Ukonhatun yli 2 h
12.1. -
13.1. Lounasjooga
14.1. Juoksu 1h23min. 14,8 km.
15.1. Lounasjooga
16.1. Juoksu 1h 59 min. 19,5 km.
17.1. Mäki Syötteellä. Pehmeät jalat. Mp32
18.1. Metsäsuksihiihto 3h 43 min. 8,7 km. PytkynharjuE-Riihitupa-Lauttalampi-Kellarilampi-
PytkynharjuE
19.1. Juoksu 21min. 3,9km. Sählyyn
Sähly 1h. Täysii!
20.1. Lounasjooga
21.1. Juoksu 1h 45min. 19 km.
Jooga. Seisomasarja ja istumasarjan alku. Lämpö tekee ihmiselle. Jooga ei ole talvilaji
22.1. Jooga. Sama kotona. Jos eilen meni salilla 1h25min, nyt samaan 55min
23.1. Trainer. 45min. Aika paskaa.
24.1. Mäki. Aamusta Pikkukuruun. Pari laskua ja Kakkosen yli takaisin kämpille. Mp33
25.1. Mäki. Sama ku eilen paitsi yksi mäki vissiin enemmän. Mp34
26.1. Mäki. Yksin vähän tylsää. Taisin olla telluilla. Mp35
Juoksu. 1h 12min, 10,3 km. Astelin suuntaan pyörätien päähän, jyrkkää pohjoista ylös ja tuolia
alas.
27.1. Mäki. Vähän kuin eilen. Yksin tylsää. Mp36
Kävely/juoksu. 2h 12 min, 11,1 km. Kävelin Putoukselle ja siitä umpista/vanhojen
lumikenkäurien rippeitä Karhunjuomalammen kautta pohjoiseen ja pyörätietä pois.
28.1. Mäki. Yksin mutta nyt ei ollut tylsää kun sateli lunta koko päivän ja mukavaa oli. Mp37
29.1. Metsäsuksihiihto. 1h 41 min, 7km. Poroaidalle ja varsitietä takaisin. Todella raskasta ja hidasta,
2,9km ensimmäiseen tuntiin. Hyvvää reeniä.
30.1. Mäki. Kaikkien aikojen pyydapäivä Pyhällä. Mittasin keskiviikkona auton katolta 15 senttiä ja
sen jälkeen satoi kaksi päivää lisää. Oikeasti aivan eeppisen hyvää laskua. Siis Suomessa. Mp38
31.1. Mäki. Pikkukurupäivä. Varovasti kun lunta oli todella paljon ja pohjat ovat tunnetusti
epävakaat. Yksi lasku Oravalammen suuntaan, sit toinen puurajasta Oravalammelle. Vielä
kerran puurajaan ja siitä kuruun. Sitten perinteisesti nousu kakkosen toppiin ja hiihtelyä
Isokurulle. Pimeän kähmässä vielä laiton lasku kuruun ja pois. Mp39
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)