Kunniakierros

Osallistuin tiistaina täällä kotikulmilla Kunniakierros-tapahtumaan. Kunniakierroksen idea on juosten, hölkäten tai kävellen kiertää ennalta sovittu reittiä, yleisimmin varmaankin urheilukenttää tunnin ajan ja kerätä rahaa järjestävälle urheiluseuralle. Kunniakierrokselle voi osallistua joko osallistujana tai tukijana. Osallistuja kerää tukijoita, jotka sitoutuvat maksamaan sovitun summan Kunniakierrokseen osallistumisesta. Osallistuja kerää keräyslistaan tukijoiden yhteystiedot sekä tukisumman. Tukisumma voi olla joko kertamaksu (min. 12 €) tai kierrosmaksu/kierros. Tukija saa postitse laskun sovitusta summasta Kunniakierros-tapahtuman jälkeen.

Tapahtumaa on järjestetty valtakunnallisesti jo 1980 – luvun alkupuolelta saakka ja muistan itsekin pikku poikana keränneeni tukijoita ja kiertäneeni kenttää. Pari vuotta sitten, samoin kuin nyt, työkaverit lähtivät tukijoikseni, siis kirjoittivat nimensä listaan ja kysyivät sen jälkeen haluanko osallistua. No mikäs se siinä, kyllähän minulle juokseminen maistuu!

Kunniakierrosta siis kierrettiin tiistaina kauniissa kesäsäässä, ei tuullut lainkaan ja lämpötila oli jossakin +20 asteen paremmalla puolella. Erinomainen ulkoilusää siis. Lähdin kiertämään urheilukenttää yhdessä parinkymmenen koululaisen kanssa. Muita aikuisia ei tälläkään kertaa ollut ehtinyt mukaan. Vanhempia oli kyllä radan varrella kannustamassa lapsosiaan mikä on sekin arvokasta mutta olisi tietysti ollut kiva, jos joku heistä olisi ollut mukana radallakin. Jos ei muuta, niin kannustamassa esimerkillään.

Aloitin urakan täysin tietämättömänä kierrosvauhdistani. Kävin ennen suoritusta ajamassa pyörällä kevyen lämmittelyn, joten juoksu kulki alusta asti ihan mukavasti. Päätin juosta tasaisella vauhdilla koko 60 minuutin ajan, tai ainakin niin kauan kuin pystyisin randomina valitsemani vauhdin pitämään.

Lapset kiersivät rataa omaan tahtiinsa, toiset kävelle, toiset juosten. Niinpä minulla oli koko ajan seuraa. Osa lapsista tykkäsi spurtata rinnallani muutaman kymmenen metrin matkan. Toiset tyytyivät vain kysymään, monettako kierrosta juoksen. Luulenpa että juoksemiseni kannusti myös heitä kiertämään rataa koko tunnin ajan. Kuulin sivukorvalla yhdestä tukijasta, joka oli luvannut maksaa 5 €/kierros kahden sisaruksen juoksemista kierroksista. Ainakin toinen heistä kiersi radan parisenkymmentä kertaa.

En seurannut kelloa mutta yritin laskea kierroksia, jotta tietäisin pysynkö Kunniakierroksen sivuilta löytämästäni kuntotaulukosta valitsemassani tavoitteessa. Noin 30 minuutin juoksun jälkeen askel alkoi hieman painaa mutta pyrin edelleen pitämään vauhdin tasaisena. Olin osapuilleen kartalla etenemisestäni ja 52 minuutin kohdalla kuulin kierroslaskijalta että mielessäni ollut salainen tavoite täyttyi. Pudotin vauhtia saman tien hyvin kevyeen hölkkään ikään kuin jäähdytelläkseni. Juoksin vielä kolme 2 minuutin kierrosta ja ehdin kävellä neljättä puoleen väliin kun 60 minuuttia täyttyi ja Kunniakierros 2013 oli ohi.

Tällainen hieman hunsvotti kun olen, ehdin unohtaa sen alun perin kuntotaulukosta valitsemani tavoitteen enne juoksua ja muistin sen kilometrin verran väärin. Varmaankin siksi, koska ihmisellä on kaikesta hunsvottiudesta huolimatta taipumus hakeutua kohti järjestystä ja lisäämällä tavoitteeseen kilometrin, tulisin kiertäneeksi neljänsadan metrin mittaista rataa sopivan tasaluvun verran. No, päädyin kiertämään sitä vielä kolme ja puoli kierrosta lisää mutta se oli siinä vaiheessa aivan hyvä, koska varsinainen tavoite oli jo saavutettu.